Perussuomalaiset esittää syytettä HKL:n toimitusjohtajana toimineelle henkilölle. Puolue käyttää oikeuttaan vaatia rangaistusta asiassa, ja on jättänyt asianomistajan haastehakemuksen Helsingin käräjäoikeudelle. Asia koskee Perussuomalainen Helsinki ry:n poistettuja asuntojono-kuntavaalimainoksia HKL:n mainospaikoilla.

PS Helsingin kuntavaalimainoksia julkaistiin 31.5.2021 JCDecauxin ja Helsingin kaupungin liikennelaitoksen välisen sopimuksen mukaisesti HKL:n liikennöintivälineissä ja bussipysäkeillä.

Perussuomalaisten poliittista ideologiaa vastustavat tahot paheksuivat mainontaa julkisesti, minkä jälkeen JCDecaux Oy ja HKL tiedottivat 7.6.2021 Twitterissä tehneensä yhdessä päätöksen vaalimainoksen poistamisesta.

Helsingin perussuomalaiset sai tiedon mainosten poistamisesta median kautta, eikä yhdistystä kuultu ennen asiasta päättämistä. Asiassa ei tehty viranhaltijapäätöstä.

Päätös on aiheuttanut Helsingin perussuomalaisille huomattavaa haittaa. Teko ei PS:n mukaan ole ollut vähäinen ottaen huomioon sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat. Päätös on rajoittanut Helsingin perussuomalaisten sananvapautta, heikentänyt poliittisen puolueen yhtäläistä oikeutta osallistua kuntavaaleihin sekä häirinnyt kuntavaalityötä.

Perussuomalaisten näkeymyksen mukaan kuntavaalimainonnan poistamispäätöksellä on rajoitettu Perustuslain 12 § mukaista oikeutta ilmaista mielipiteitä kenenkään estämättä. Mainosten poistamisella on juuri kuntavaaleja edeltävästi ollut puolueen julkisuuskuvaan negatiivinen vaikutus.

Ei asuntojonoa?

HKL perusteli mainosten poistoa sillä, että Helsingissä ei olisi käytössä jonotusjärjestelyä kunnan vuokra-asuntoihin. Väite on kummallinen, sillä asuntojono-sanaa käytetään säännönmukaisesti niin uutisteksteissä kuin poliittisessa keskustelussa.

Esimerkkejä:

Helsingin VUOKRA-ASUNTOJONO pidentynyt rajusti (Yle 8.11.2018),

Helsingin VUOKRAJONOON tulossa suuri piikki (Yle 12.10.2015),

Pääkaupunkiseudun VUOKRA-ASUNTOJONO lähes toivoton (Yle 17.6.2014),

..turvapaikanhakijat pian ASUNTOJONOISSA (Yle 13.10.2015).

”Asunnottomana Hekan JONOSSA pääsee kiireellisimpien ryhmään” (HU 18.10.2019),

”Tällä hetkellä kaupungin ASUNTOJONOSSA on vain 15 000 hakemusta” (HU 12.1.2017),

Hekalla ASUNTOJONOSSA on jatkuvasti noin 17 000 hakijaa. (HS 4.7.2016),

Veronika Honkasalo (vas): ”Hkin ASUNTOJONOSSA on 20 000 ihmistä” (5.5.2021).

Samaan aikaan VUOKRA-ASUNTOJONOSSA on yli 20 000 hakijaa (HS 19.9.2019).

Mia Haglund (vas): ”Hekan ASUNTOJONOSSA on tällä hetkellä 23 000 ihmistä” (HS 7.5.2021),

Miksi 2200 e/kk tienaava lähihoitaja ei pääse kärkeen ASUNTOJONOSSA? (HU 7.10.2019)

Olisi eriskummallista, jos tavanomaisessa kielenkäytössä esiintyvä termi on sallittua kaikkialla muualla paitsi perussuomalaisten vaalimainoksessa.

Kenelle asunnot menevät?

Perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmään kuuluva Marko Kettunen on yrittänyt 27.8. alkaen saada Helsingin kaupungin asunnoilta kuntalain mukaisesti tietoa asuntojen jaosta vuosilta 2015-20 äidinkielen mukaan. Data on olemassa, koska sitä kysytään asuntohakemuksissa. Dataa ei ole kuitenkaan pyynnöistä huolimatta suostuttu antamaan.

Kettunen moittii tiedon pimittämistä valtuuston jäseniltä. Hänen mukaansa helsinkiläisellä veronmaksajalla on oikeus tietää, kuinka näitäkin julkisia varoja käytetään, kuinka ne kohdennetaan ja kenelle verovaroin ylläpidetyt asunnot menevät.


SUOMEN UUTISET