

Perussuomalaiset: Hallitus pimittää sote-malliaan tarkoituksella kuntavaalien yli
Eduskunnassa käydyssä välikysymyskeskustelussa kansanedustaja Arja Juvonen piti perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron sekä esitti puheen lopussa hallitukselle epäluottamuslausetta.
Ryhmäpuheenvuoro ohessa:
Jokaiselle on löydyttävä lääkäri ja hoitaja. Lääkäriin on päästävä silloin kun on tarvetta ja palveluita on saatava riittävän läheltä kotia. Keinotekoiset raja-aidat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä eivät saa olla esteenä hyvälle hoidolle. Hoitoa on saatava silloin kun sitä tarvitaan ja hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi kuntalaisten on päästävä omalääkärille alati vaihtuvien keikkalääkäreiden sijaan.
Tällä hetkellä tasa-arvo terveyspalveluiden saannissa ei toteudu, sillä sosiaaliluokkien väliset terveyserot ovat kasvaneet huikeiksi. Huomionarvoista tässä on se, että terveyserot ovat rikkaiden ja köyhien välisiä, eivät kuntien välisiä. Jos suurten kuntien asukkaat olisivat pienissä kunnissa asuvia terveempiä, olisi suurkuntahanke järkevä ratkaisu terveyserojen kaventamiseksi. Näin ei kuitenkaan ole. Köyhien elinajanodote on huomattavasti lyhempi kunnasta riippumatta. Kuntakokoja kasvattamalla eivät siis terveyserot pienene.
Sosiaaliluokkien välisiä terveyseroja on selitetty muun muassa huonosti toimivilla peruspalveluilla ja puutteellisilla ennaltaehkäisevillä palveluilla. Perussuomalaisten mielestä on tärkeää, että nämä palvelut laitetaan kuntoon. Myös hallitus on huomannut, että jotakin on tehtävä, mutta valitettavasti hallitus lähti uudistamaan sosiaali- ja terveyspalveluja suurkuntahankkeen ehdoilla. Nyt näyttää myös huolestuttavasti siltä, että hallituspuolueet eivät kykene riittävään yhteistyöhön pystyäkseen esittämään sosiaali- ja terveydenhuollon malliaan.
Viivyttely vanhoille puolueille tyypillistä
STT:n mukaan sosiaali- ja terveysministeri Risikko on itse todennut, että ”on oikeus ja kohtuus kansalaistenkin tietää, kun on kuntavaalit lähestymässä, miten tämä sote järjestetään.” Perussuomalaiset ovat samaa mieltä, on kerta kaikkiaan oikeus ja kohtuus, että kuntalaiset saavat vielä ennen vaaleja tietää millaista sosiaali- ja terveysjärjestelmää hallitus ajaa. Vaalit ovat kuitenkin jo ovella, eikä hallituksen sote-mallia näy eikä kuulu. Hallitus on ajautunut keskinäisiin ristiriitoihin ja sote-mallin julkaisemista halutaan tarkoituksella venyttää vaalien yli. Lieneekö hallitus ottanut oppia Keskustalta, joka vuoden 2004 kunnallisvaalien alla oli aivan hiljaa Paras-hankkeesta, vaikka hanke kuitenkin käynnistettiin heti vaalien jälkeen tammikuussa 2005. Tyypillistä vanhojen puolueiden toimintaa.
Huolestuttavaa on myös se, että Yle-uutisten mukaan THL:n tiukka lausunto vanhuspalvelulaista ei kelvannut peruspalveluministeri Guzenina-Richardsonille, vaan ministeri vaati THL:ltä uuden lausunnon. Perussuomalaiset ihmettelevät odottaako peruspalveluministeri, että asiantuntijat laativat ainoastaan hänelle mieleisiä lausuntoja? Ei se niin mene. Asiantuntijoiden tehtävänä on asiantuntevien näkemysten esille tuominen, ei poliittisten lausuntojen antaminen. Perussuomalaiset toivovat, että sosiaali- ja terveysjärjestelmää kehitettäessä hallitus kunnioittaisi asiantuntijoita ja kansalaisia, eikä jyräisi väkisin läpi omia henkilökohtaisia näkemyksiään.
Suurikaan väestöpohja ei turvaa lääkäreiden saantia terveyskeskuksiin
Perinteiseen tapaan hallitus tullee penäämään perussuomalaisilta omaa ehdotusta, vaikka opposition tehtävä on esittää vaihtoehtoja hallituksen politiikkaan. Hallituksen esitystä on tässä jo tovin odoteltu. Ja ilmeisesti jäädään vieläkin odottamaan.
Tässä vaiheessa voidaan kuitenkin todeta, että hallituksen suurkuntahanke ei tilannetta ratkaise, sillä suurissa kunnissa ei mene sen paremmin kuin pienemmissäkään kunnissa. Esimerkiksi Espoossa, jossa asukkaita on yli 250 000, kärsitään lääkäripulasta. Jos Espoon terveyskeskuksiin ei riitä lääkäreitä, vaikka pääkaupunkiseudulla ollaan ja väestöpohja on suuri, kuinka voidaan kuvitella, että lääkäreitä riittäisi muuallekaan? Kyllä tässä vaiheessa jo pitäisi ymmärtää, että kuntakoko ei lääkäripulaa ratkaise.
Perussuomalaisten mielestä kansalaisten on saatava sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita kaikkialla Suomessa, muuallakin kuin suurissa kaupungeissa ja kasvukeskuksissa. Palveluja on kehitettävä tämä tavoite mielessä pitäen. Perussuomalaiset myös muistuttavat hallitusta siitä, että nyt on tarkoitus käydä välikysymyskeskustelu ja välikysymyskeskustelussa tarkoituksena on, että hallitus vastaa välikysymyksessä esitettyihin kysymyksiin.
Edellä olevan perusteella perussuomalaisten eduskuntaryhmä tekee seuraavan epäluottamuslause-ehdotuksen: ”Eduskunta katsoo, että hallitus on epäonnistunut kansalaisten yhdenvertaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamisessa, eikä ole kyennyt valmistelemaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta kestävällä tavalla. Näin ollen eduskunta toteaa, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.”
Lisätietoja:
Arja Juvonen, puh. 050 531 1108
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Mitä ihmettä? Ilta-Sanomat söhelsi arkivapaita koskevan uutisensa, ja pian ministerille toivotettiin kuolemaa

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.