Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä valitsi hallitusneuvotteluihin perussuomalaiset ja kokoomuksen. Oppositioon jäivät SDP, kristillisdemokraatit, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP, joka on istunut hallituksesta yhtäjaksoisesti vuodesta 1979.

Jännittynyt joukko kerääntyi eduskunnan Pikkuparlamenttiin. Käsillä oli viikon kestäneen näytelmän huipennus: hallitustunnustelija Juha Sipilä (kesk.) kertoisi pian kansalle, poliitikoille ja lehdistölle seuraavan hallituksen pohjan.

Puolueiden johto istui auditoriossa piinallisen vartin ajan. Ensimmäisenä ulos tuli Paavo Arhinmäki (vas.), joka ilmoitti “kolmen suuren puolueen porvarihallituksen” syntymisestä.

Tieto tuli vasta
tiedotustilaisuudessa

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Jussi Niinistö, Sampo Terho ja puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo seisoskelivat tilaisuuden päätyttyä hymyssä suin ja vakuuttivat, että heidät pidettiin jännityksessä loppuun saakka.

Niinistö yllättyi, että Sipilä piti neljän suuren hallitusta esillä loppuun saakka, vaikka julkisuudessa sitä pidettiin epätodennäköisenä sen jälkeen kun SDP julisti, ettei se tule toimeen kokoomuksen kanssa.

– Kai Sipilä itse olisi halunnut sitä. Hän on kuitenkin uuden polven pääministeri, kun ei ottanut RKP:ta hallitukseen! Hän ei nähnyt sille mitään tarvetta. Tuli vahva kolmen puolueen enemmistöhallitus, jolla on 124 kansanedustajaa, Niinistö kehui.

Hieno nousu
pikkupuolueesta huipulle

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindström luonnehti tunnelmiaan mahtaviksi tänä historiallisena hetkeä.

– Tulin vuonna 2006 muutaman kansanedustajan puolueeseen, jota pidettiin toreilla viihdenumerona. Sen jälkeen on noustu asteittain: nousin valtuustoon ja vuonna 2011 tulimme porukalla eduskuntaan suureksi ryhmäksi. Ja nyt vakiinnutimme asemamme eduskunnassa ja olemme nousemassa hallitukseen. On hienoa, kun olen saanut olla joka vaiheessa mukana – nyt on mahtavan hieno fiilis, Lindström riemuitsi.

Oppositio moitti tulevaa
hallitusta heti

Oppositio aloitti hallituksen arvostelemisen heti. Arhinmäki sanoi, ettei hän voinut vastata myöntävästi Sipilän kysymykseen, voiko vasemmistoliitto leikata opiskelijoiden määrärahojen indeksejä. Hän piti pahoina Sipilän puheita 10 miljardin euron kestävyysvajeesta ja povasi kovia aikoja pienituloisille ja yhteiskunnan tukien varassa eläville ihmisille.

Puheenjohtaja Antti Rinne sanoi, että SDP olisi halunnut kantaa vastuuta sellaisessa hallituksessa, joka olisi kamppaillut eriarvoistumista vastaan ja työelämän laadun puolesta. SDP yritti saada tavoitteitaan hallitusneuvotteluihin, muttei onnistunut.

– Ehkä yhteinen linja oli helpompaa löytää kokoomuksen ja perussuomalaisten kanssa, Rinne arvioi.

Sipilä: Ei helppo päätös

Sipilä kertoi tiedotustilaisuudessa, ettei päätös ollut helppo. Hän tavoitteli itse neljän suuren puolueen hallitusta, mutta useista vaihtoehdoista valikoitui kuitenkin perusporvaripohja. Luottamus olisi voinut syntyä monen muunkin yhdistelmän pohjalta.

– Tämä hallituspohja on luottamusta luodanneiden keskusteluiden tulos ja tuloksen ratkaisi kokonaisarvio. Monesta hyvästä vaihtoehdosta täytyy valita yksi, Sipilä täsmensi.

Sipilältä tivattiin, miksi RKP jäi pois ja sekin perustui kokonaisarvioon. Alexander Stubb (kok.) lupasi tällöin ottaa kaksikielisenä huomioonsa myös ruotsinkielisten asiat ja tehdä yhteistyötä Carl Haglundin (r.) kanssa.

– Onhan meillä perussuomalaisissakin myös ruotsinkielisiä jäseniä, Soini muistutti tiedotustilaisuuden jälkeen ruotsinkieliselle toimittajalle.

Soini tyytyväinen lopputulokseen

Hallitusneuvottelut alkavat perjantaina klo 13 valtioneuvoston juhlahuoneistossa Smolnassa. Aluksi päivitetään yhteinen tilannekuva. Hallitusryhmät keräilevät kantojaan viikonlopun ja maanantaina jatketaan strategisten hallitusohjelmien parissa.

Soini sanoi olevansa tyytyväinen siihen, että perussuomalaiset ovat nousemassa hallitukseen.

– Pitkä tie on takana ja toivottavasti pitkä tie on edessäkin. Tavoite on toimintakykyinen hallitus. Olemme tulleet vahvoilla eduskuntaryhmillä politiikkaan pysyvästi, olemme sitten oppositiossa tai hallituksessa.

– Olen levollisin mielin: meillä on hyväkuntoinen, taloudellisesti toimeentuleva ja toimintakykyinen puolue. Helppoa ei tule, mutta jos helppoa olisin hakenut, en olisi koskaan perussuomalaista puoluetta ollut perustamassakaan. Ei ole vaikeita päätöksiä – on hyviä päätöksiä, Soini linjasi.

EU-asioista löytyy
yhteinen sopu

Stubb sanoi, että hallitus perustuu luottamukseen, yhteistyökykyyn ja päätöksentekokykyyn. Kun häneltä kysyttiin, tuleeko kokoomus perussuomalaisten kanssa toimeen EU-asioissa, hän sanoi, että yhteisten näkemysten löytäminen on oikein mahdollista. Hän korosti, että Suomi on tehnyt jo nyt EU-politiikkaa kansallinen etu edellä jo 20 vuotta.

– Olen varma, että löydämme yhteisymmärryksen myös perussuomalaisten kanssa, Stubb vakuutti.

Sipiläkin uskoi, että sopu löytyy: EU-asioista on tehty jopa yhteinen pöytäkirja. Myös maahanmuuttokysymykset on käyty yhdessä huolella läpi.

– On A ja O, että päätöksiä tehdään suomalaisten ihmisten ja veronmaksajien edun pohjalta. Ei ole niin, että on joitakin politiikan lajeja, joihin ei voi tulla muutoksia – tai että hallituksessa on kahden kerroksen väkeä. Tästäkin keskustellaan niin, että kaikkien kolmen puolueen kannat tulevat kuulluiksi, Soini linjasi ja piti toiseksi suurimman puolueen asemaa hyvänä pohjana monenkin asian tilaa mietittäessä.

Ministeripaikoista
päätetään myöhemmin

Soini ja Sipilä uskoivat, että ministereiden määrä laskee. Ministerien paikoista ei puhuttu, koska hallitusohjelma tulee ensin. Perinteisesti valtiovarainministerin paikka on kuulunut toiseksi suurimmalle ryhmälle, mutta Soini ei halunnut ottaa asiaan kantaa. Myös puhemiehen paikka, joka on merkittävä, ratkaistaan samassa rytinässä ministerinpaikkojen kanssa.

– Mutta se on selvää, että mahdollisimman vaikutusvaltaiset paikat pyritään saamaan, kun sen aika tulee.

Alkuperäistä artikkelia täydennetty 7.5.2015 klo 20.04.

VELI-PEKKA LESKELÄ