
Eduskunta-aloite vaatii vähemmistöjen ”positiivisen syrjinnän” kieltämistä
Perussuomalaisten kansanedustajat Teemu Keskisarja, Ari Koponen, Jani Mäkelä ja Onni Rostila ajavat muutosta yhdenvertaisuuslakiin.

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Jyväskylän yliopistosta kantautuu huolestuttavia uutisia. Hiljattain Ylen julkaiseman uutisen perusteella yliopistossa ollaan valmistelemassa tiettyihin koulutusohjelmiin omaa hakuväylää Suomea toisena kielenä opiskeleville. Perussuomalaisten opiskelijajärjestö pitää kannanotossaan suunniteltua positiivista syrjintää korkeakoulujen yhteishaussa älyvapaana toimintana.
Yliopiston tarkoituksena on parantaa ”aliedustettujen” opiskelijaryhmien edustusta näissä koulutusohjelmissa. Ylen uutisen perusteella kyse on positiivisesta syrjinnästä, jossa tietty osuus opiskelupaikoista on korvamerkitty vieraskielisille hakijoille.
– Tällainen niin sanottu positiivinen syrjintä korkeakoulujen yhteishaussa olisi älyvapaata toimintaa, jolla yliopisto luultavasti karsii parhaimmat hakijat pois, katsoo Perussuomalaisten Opiskelijoiden puheenjohtaja Matias Päivä.
Vastaavanlaisia kiintiöitä maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille on kokeiltu myös Ruotsissa. Siellä yliopistoista lakkautettiin vastaavanlaiset kiintiöt maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille, kun eräät tavallisessa hakukiintiössä ilman opiskelupaikkaa jääneet haastoivat yliopiston oikeuteen syrjinnästä.
Heidän pääsykoetuloksensa olivat parempia kuin kenelläkään maahanmuuttajataustaisten kiintiön kautta yliopistoon päässeellä opiskelijalla, mutta he itse jäivät siitä huolimatta ilman opiskelupaikkaa. Ruotsalainen oikeusistuin totesi yliopiston käytännön syrjiväksi.
– On selvää, että myös Jyväskylän yliopiston suunnitelma vieraskielisten omasta hakuväylästä tulee johtamaan kantasuomalaisten hakijoiden syrjintään. Suomessa vieraskielisten tulee opetella suomea eikä turvautua tällaisiin ohituskaistoihin, toteaa Perussuomalaisten Opiskelijoiden varapuheenjohtaja Teemu Lahtinen.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Perussuomalaisten kansanedustajat Teemu Keskisarja, Ari Koponen, Jani Mäkelä ja Onni Rostila ajavat muutosta yhdenvertaisuuslakiin.

Dosentti Arto Selkälä kysyy Uuden Suomen puheenvuorossaan: "Haluammeko kulttuurituotteiden kieltämiseen, kielellisten ilmaisujen sensurointiin ja viime kädessä yksilön itseilmaisun rajoittamiseen tähtäävien arvojen leviävän yhä laajemmalle, vai haluammeko sen sijasta edistää länsimaista yksilön vapauteen ja valistuksen arvoihin perustuvaa kulttuuria?"


Suomen yliopistoja riivaa sekin epäkohta, että eritaustaiset väestönosat eivät ole samalla tavalla edustettuina korkeakouluissa. Jyväskylän yliopisto on keksinyt epäkohtaan mainion ratkaisun: tehdään suomea toisena kielenä koulussa lukeneille oma väylä yliopistoon. Näin pystytään vastaamaan “muuttuviin osaamisvaatimuksiin ja muutoksiin väestörakenteessa".

Perussuomalainen Nuoriso vastustaa opetushallituksen työryhmän esitystä lisätä katsomuksellinen islamin uskonnon koe ylioppilaskirjoituksiin. Nuorisojärjestö katsoo, että toteutuessaan tämä edistäisi suomalaisen yhteiskunnan islamisaatiota, kun suunnan pitäisi olla päinvastainen.
Viikon suosituimmat

Irakilaiselle perheelle ostettiin kilpailuttamatta 2,5 miljoonalla turvallisuuspalveluita avohuollon tukitoimenpiteenä ja täydentävänä toimeentulotukena, kertoi Yle. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää päätöstä käsittämättömänä.

Me menetämme tämän maan on nimeltään saksalaisen tutkivan toimittajan Liv von Boetticherin ajankohtainen kirja, johon hän on haastatellut laajalla otannalla saksalaisia poliiseja heidän kokemuksistaan Saksassa vallitsevasta rikollisuudesta ja sisäisestä turvallisuudesta. Hän avaa kirjassaan asioita, jotka saksalainen politiikka haluaisi lakaista mieluiten maton alle. Rikollisuuden kasvun keskeisiä tekijöitä ovat olleet kontrolloimaton maahantulo, puuttuva integraatio, järjestäytynyt rikollisuus sekä valtion kyvyttömyys ja haluttomuus puuttua tapahtumien kulkuun.

Valtamedian kuplan ja sosiaalisen median keskenään erilaiset todellisuudet ajautuvat törmäyskurssille Helsingin Sanomien juttukokonaisuudessa, jossa Hesari julistaa ministeri Wille Rydmanin epäonnistujaksi. Jutun kommenttiketjun perusteella tällainen kehystys ei lukijoille maistu.

Suomen Uutiset selvitti, miltä STEA-avustuksia saavien järjestöjen kenttä näyttää – ja miksi sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin avustusten jakoprioriteetit ovat perusteltuja.

Ruotsalaispoliisi oli kaikessa rauhassa seuraamassa jalkapallo-ottelua televisiosta MM-kisakatsomossa Kööpenhaminassa, kunnes hänet hakattiin ja potkittiin hengiltä. Poliisi on pidättänyt rankan rikoshistorian omaavan päätekijäksi epäillyn. Somessa ihmetellään jälleen, miten tämä oli mahdollista.

Vantaa on keikkunut poliisin turvattomuustilastoissa kärkipaikoilla jo pitkään. Poliisin käyttämän häiriöindeksin mukaan Vantaa on Suomen turvattomin kaupunki. Katja Pirhonen kertoo omista kokemuksistaan, millaista on asua Myyrmäessä.

STEA jakaa vuosittain satoja miljoonia euroja sosiaali- ja terveysjärjestöille. Avustusaineiston läpikäynti paljastaa joukon kohteita, joilla ei ole selvää yhteyttä heikoimmassa asemassa olevien auttamiseen tai terveyden edistämiseen.

Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman korjaa vanhassa mediassa ja somessa leviävää virheellistä käsitystä, jonka mukaan hän tai hallitus olisivat leikkaamassa eräiden kalliiden lääkkeiden korvauksia. Asia koskee Kelan itsenäistä linjausta, ei ministerin päätösvaltaa.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vastaa vihreiden puheenjohtajan Sofia Virran väitteeseen, jonka mukaan sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin toiminta olisi vaarallista. Virta syytti Rydmanin järjestörälssileikkausten olevan vaarallista instagram päivityksessään.

Itä-Uudenmaan käräjäoikeus on tuominnut Malesiassa asuvan Fortanias Ignatius Anak Sitenin kahden vuoden ja kuuden kuukauden ehdottomaan vankeuteen törkeästä huumausainerikoksesta. Hänen matkalaukuistaan löytyi Helsinki-Vantaan lentoasemalla lähes 32 kiloa kannabista.

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää