Eduskunnassa käytiin eilen palautekeskustelu valtioneuvoston kulttuuripoliittisesta selonteosta. Kansanedustaja Pekka Aittakumpu totesi perussuomalaisten ryhmäpuheessa, että suomalaisen kulttuurin ja identiteetin keskiössä ovat äidinkielemme suomi, yhteiset arvot – ahkeruus, rehellisyys ja sisu – sekä perintö, jonka äidit ja isät sekä isovanhemmat ovat meille antaneet.
– Kulttuuri elää perheissä ja arjessa: saunassa, mökeillä ja juhlissa. Suomalaiseen kulttuuriin kuuluvat myös kristillisyydestä kumpuavat perinteet, joulujuhlat ja suvivirret.
Perussuomalaiset korostaa, että perinteet tulee säilyttää tulevaisuudessakin. Aittakumpu muistutti perinteiden elävän ja muuttuvan ajassa, mutta niiden kautta säilytämme yhteyden aiempiin sukupolviin ja historiaan.
Oppositio maalaa maailmanlopun kuvastoa
Aittakumpu totesi, että eduskunnassa kuullaan myös toisenlaisia tarinoita ja mainitsi opposition kertovan synkkää satua kulttuurin tuhosta.
– Opposition puheista puuttuvat vain heinäsirkkaparvet ja vedenpaisumus! Me emme tarvitse tällaista maailmanlopun kuvastoa, vaan vastuunkantoa.
– Edellisellä hallituskaudella, sillä surullisenkuuluisalla fläppitaululla, luki ”rahaa on”. Todellisuus oli kuitenkin aivan toinen ja me perussuomalaiset oppositiossa yritimme siitä muistuttaa. Rahaa ei ollut – oli vaan velkaa. Nyt tämä hallitus työskentelee talouden kuntoon laittamiseksi, jotta myös kulttuuri voisi pitkällä tähtäimellä hyvin, Aittakumpu totesi.
Vahva talous turvaa myös kulttuuria
Perussuomalaiset näkee, että kulttuuripolitiikasta puhuttaessa puhutaan myös yhteisten rahojen käytöstä.
– Kulttuuripolitiikka ei ole mikään muista asioista irrallinen, erillinen muistomerkki, vaan se on osa laajempaa teosta, joka tulee yhdessä sommitella tasapainoiseksi ja vahvaksi kokonaisuudeksi, Aittakumpu sanoi.
– Tällaista kulttuuripolitiikkaa perussuomalaiset ajavat. Kulttuuripolitiikka on osa samaa kokonaisuutta kuin talous ja turvallisuus.
Suomella on rajalliset varat käytössään, jolloin myös kulttuurin rahoitusta joudutaan punnitsemaan tarkkaan.
– Julkisen talouden tasapainottaminen on ikävää, mutta välttämätöntä. Sopeutustoimista huolimatta kulttuuria Suomessa tuetaan. Valtio ja kunnat panostavat siihen yli miljardi euroa vuodessa, Aittakumpu muistutti.
– Me emme tarvitse populistista pelottelua kulttuurin tuhosta, vaan rohkeutta tehdä vaikeita päätöksiä vaikeina aikoina.
Aiemmat hallitukset sulattivat kulttuurirahoituksen
Perussuomalaiset ymmärtää pienen viisimiljoonaisen kansan sekä sen pienen kielialueen tarvitsevan kulttuurilleen tukea myös yhteisestä kansankukkarosta. Aiempien hallitusten vastuuton talouspolitiikka on kuitenkin johtanut siihen, ettei kaikkeen ole varaa.
– Suomi on velkaantunut ja talous ei ole kasvanut kahdeksaantoista vuoteen, Aittakumpu painotti.
– Syitä tälle voidaan löytää edellisten hallitusten vastuuttomasta taloudenpidosta, jossa kansalaisten verovaroja kaadetaan roppakaupalla ulkomaille, korruptoituneeseen kehitysapuun, toissijaisiin menoihin sekä muihin, tavallisen kansalaisen kannalta jopa kummallisiin menokohteisiin.
Aittakumpu muistutti myös eurovaluutan tuomista kustannuksista, jota hän kuvaili kansantaloutemme surullisimmaksi satukertomukseksi.
– Eurosta koituu Suomelle taloudellista haittaa joka ikinen päivä. Kun ei ole omaa, kelluvaa valuuttaa, mikä joustaisi maailman myrskyissä, näkyy se väistämättä talouden eri osa-alueilla.
Enemmistö hyväksyy leikkaukset
Aittakumpu painotti, että perussuomalaiset Suomen kulttuurimyönteisimpänä puolueena puolustaa suomen kieltä, suomalaista identiteettiä, arvoja sekä lasten ja nuorten mahdollisuuksia kasvaa kulttuuriin. Samalla perussuomalaiset pitää kiinni siitä, ettei veronmaksajan velvollisuus ole rahoittaa kaikkea aikuisten harrastustoimintaa.
– Myös kansalaiset ymmärtävät tämän ja antavat sille tukensa. Kyselytutkimusten mukaan selvä enemmistö hyväksyy säästöt kulttuurimenoissa, Aittakumpu sanoi.
Kulttuuripoliittinen selonteko piirtää suuntaviivat kauas tulevaisuuteen ja yli hallituskausien. Perussuomalaiset on tyytyväinen siihen, että sivistysvaliokunnan mietinnössä nostetaan esiin myös puhdas luonto, metsästys-, kalastus- ja eränkäyntikulttuuri sekä kansallinen ruokakulttuuri ja kulttuurihistoriallisesti tärkeä rakennusperintö.
– Nimittäin siinä maailmassa, jossa eduskuntatalon pylväitä töhritään, on perussuomalaista kulttuuripolitiikkaa pitää pylväät pystyssä – suomalaisuuden, suomen kielen ja yhteisten arvojemme tueksi, Aittakumpu totesi.
