Perussuomalaiset tiukensivat valtion petokantaa

Perussuomalaiset onnistuivat tiukentamaan valtion susipolitiikkaa valtiovarainvaliokunnassa. Petopolitiikkaa käsiteltiin valtiovarainvaliokunnan maatalousjaostossa petovahinkojen korvaamisten määrärahojen yhteydessä.

Valiokunta päätti lisätä petovahinkojen korvaamisen määrärahoja ensi vuonna todellista tarvetta vastaavasti, mikä arvioidaan noin 8 miljoonaan euroon. Valiokunta pitää selvänä, ettei hallituksen alustavasti esittämä 4,3 miljoonaa euroa tule riittämään. Viime vuonna petovahinkoja korvattiin 7,3 miljoonaa euroa.

Peurakanta puolittunut

Valiokunta on vakavasti huolissaan petovahinkojen kasvusta varsinkin poronhoitoalueella, mikä heikentää porotalouden kannattavuutta. Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee parhaillaan ahma- ja susikannan hoitosuunnitelman päivitystä.

Samassa yhteydessä valiokunta kantoi huolta Suomen metsäpeurakannan romahtamisesta. Valiokunta pitää tarpeellisena, että syyt kannan pienenemiseen selvitetään viipymättä ja sen pohjalta tehdään pikaisesti suunnitelma, jolla metsäpeurakantaa elvytetään.

Perussuomalaisten edustajina valtiovarainministeriön maatalousjaostossa toimivat Ismo Soukola ja Pentti Kettunen. Miten hallituspuolueiden punavihreät saatiin suostumaan tiukempaan petopolitiikkaan? Kettunen kertoo, kuinka tämä tapahtuu.

– Vihreäthän ovat pyrkineet susikannan kasvattamiseen porotalouden vaikeuksista huolimatta. Mutta samaan aikaan oli Kainuussa myös peurakanta kääntynyt jyrkkään laskuun. Syynä näytti olevan susikannan vahva kasvu. Viitisen vuotta sitten oli metsäpeuroja vielä noin 1 800, kun viime vuonna niitä laskettiin enää vajaat 800. Suuri uhka on myös, että jäljelle jääneet peurat vanhentuvat niin, etteivät ne enää saa vasoja. Se johtaisi metsäpeuran sukupuuttoon koko EU:n alueella, kajaanilainen Kettunen kertoo.

– Kirjoitin tästä muistion valiokunnan päätöksenteon pohjaksi. Kutsuin myös Kainuusta petotutkijan kertomaan Kuhmon peuratilanteesta: että jos minua ei uskota, niin häntä varmaan uskotaan. Niinpä kävikin, että myös vihreille tuli huoli Kainuun peuroista, eikä vihreiden Johanna Karimäki vastustanut lainkaan esittämiämme petopolitiikan kiristyksiä, kun ne turvasivat myös metsäpeuran säilymistä, Kettunen paljastaa.

Tuoreen susiasetuksen mukaan poronhoitoalueen ulkopuolelta saa ampua 10 sutta vuodessa. Luontoliitto piti kiintiötä hyvänä ideana, mutta toivoi lausunnossaan viiden suden kiintiötä ja toivoi kiintiöiden ulottamista myös poronhoitoalueelle. ja metsätalousministeriön mukaan suurimmat porovahingot, jopa 75 prosenttia, aiheuttaa kuitenkin ahma, jota ei saa metsästää.

Luontoliitto: Poronhoito vain Ylä-Lappiin

Luontoliiton susiryhmä katsoo asioita toisesta näkökulmasta: se syyttää porotaloutta susikannan ja jopa muunkin luonnon vaarantamisesta yli kolmanneksella Suomen pinta-alasta. Siksi poronhoitoalueen eteläraja pitäisi nostaa pohjoiseen. On esitetty myös poronhoidon varaamista vain saamelaisille Norjan ja Ruotsin malliin.
Ruotsi taas harkitsee Ylen mukaan petokannan karsimista jopa tuhansilla yksilöillä. Ympäristöministeri Lena Ek esitti syyskuussa, että esimerkiksi karhuja vähennettäisiin noin 2 000 yksilöllä. Myös susia, ahmoja, ilveksiä ja jopa maakotkia esitetään vähennettäväksi.

Tapporaha häirikkösusista?

Susikanta on RKTL:n tilastojen mukaan itse asiassa pienentynyt vuoden 2006 noin 250-300 yksilöstä 125-135:een. RKTL:n tutkija Juha Hiedanpää kertoo Helsingin Sanomissa yllättävän logiikan: aina kun sutta koetetaan suojella, sen määrä vähenee.

Maa- ja metsätalousministeriö esittääkin susi- ja ahmakannan hoitoon tapporahan maksamista. Sitä on aiemmin esittänyt jo emeritusprofessori ja kansanedustaja Erkki ”Susi” Pulliainen (vihr.).

Tosin Luontoliitto tyrmäsi tuoreeltaan tapporahan susien ja ahman suojelukeinona.