Eduskunnan suuri valiokunta käsitteli tänään Suomen hyväksynnän Euroopan syyttäjänviraston perustavaan EU-asetukseen. Vain perussuomalaiset vastustivat Suomen osallistumista Euroopan syyttäjänvirastoon, koska näkivät viraston EU:n toimivaltaan kuulumattomana ja liittovaltiokehitystä edistävänä.
Uusi Euroopan syyttäjänvirasto tutkii jatkossa EU:n taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia ja asettaa epäiltyjä syytteeseen. Tähän asti vain kansalliset viranomaiset ovat voineet nostaa syytteitä.
Syyttäjänvirastoa koskevan asetuksen pitää kuitenkin vielä saada Euroopan unionin neuvoston hyväksyntä tullakseen voimaan.
Laajentaa EU:n toimivaltaa
Hallituspuolueet puolsivat asetuksen hyväksymistä eduskunnan suuressa valiokunnassa perjantaina. Oppositioryhmä perussuomalaiset jätti kokouksessa ainoan vastaehdotuksen, jonka mukaan asetus ei ole hyväksyttävissä.
Perussuomalaisten mielestä Euroopan syyttäjänvirasto laajentaa EU:n toimivaltaa tarpeettomasti ja kohtuuttoman paljon vieden toimivaltaa pois jäsenmailta.
Syyttäjänlaitos menettää itsenäisyytensä
Perussuomalaiset varoittavat, että Suomen syyttäjänlaitos menettää itsenäisyytensä ja joutuu alisteiseksi EU-elimelle.
Euroopan syyttäjänviraston perustamisessa on vedottu EU:n taloudellisia etuja koskeviin rikoksiin, mutta EU-sopimusten nojalla syyttäjänviraston toimivaltaa voidaan myöhemmin laajentaa muuhunkin rikollisuuteen.
Ruotsi jättäytyi kokonaan pois
EU:lla on jo ennestään Eurojust-niminen yhteistyöverkko rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi. Perussuomalaisten mukaan uusi syyttäjänvirasto ei tuo lisähyötyä Eurojustiin verrattuna.
Syyttäjänvirastoon liittyminen on vapaaehtoista. Osa EU-maista, muun muassa Ruotsi, on jättäytynyt kokonaan pois syyttäjänvirastohankkeesta.
SUOMEN UUTISET
Viikon suosituimmat
”En ole 20 toimittajavuoden aikana nähnyt poliitikkoa, joka hoitaisi mediasuhteitaan yhtä ala-arvoisesti.”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.
Perussuomalaiset saa Helsinkiin pienen valtuustoryhmän. - Teemme valtuustossa kaiken sen minkä voimme. Edustamme tervehenkistä sinivalkoista politiikkaa, ja pidämme ääntä senkin edestä, minkä vaalituloksessa menetimme, Wille Rydman sanoo ja kehottaa ammentamaan valituloksesta sisua.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Lue lisää
Lue lisää
