

LEHTIKUVA
Perussuomalaiset vastustavat koulutuksen karsimista
Perussuomalaiset vastustivat eduskunnassa tiukasti hallituksen aikeita kitkeä opetusmäärärahoja.
Hallitus esittää, että väliaikaisina säädetyt opetustoimen valtionosuusindeksi- ja yksikköhintasäästöt muutetaan pysyviksi. Myös lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja taiteen perusopetuksen yksikköhintaa vähennettäisiin uudella pykälällä.
Leikkaukset vastoin hallituksen linjaa
Perussuomalaiset korostivat vastustaneensa aina koulutukseen tehtäviä leikkauksia. Keskustelussa huomautettiin myös, että hallitus on karsinut koulutuksesta kaksi miljardia euroa samaan aikaan, kun Suomesta pitäisi tehdä oasaavin kansakunta vuoteen 2020 mennessä.
Sivistysvaliokunnan jäsenet Ritva ”Kike” Elomaa ja Kimmo Kivelä esittivät vastalauseessaan esityksen hylkäämistä.
Keskustelua tyhjässä salissa
Jostakin syystä opetusalan keskustelu ei tuntunut kiinnostavan juuri muita kuin perussuomalaisia kansanedustajia, jotka edustivat taajimmin ryhmäänsä suuressa salissa.
– Säästöjen määrääminen pysyviksi on kestämätön ratkaisu hallinnonalan yleistila huomioon ottaen, Elomaa sanoi keskustelun avauspuheensa aluksi.
– Resurssipula uhkaa opetuksen laatua kaikilla oppiasteilla. Koulutusjärjestelmän on tarkoitus tuottaa osaavaa työvoimaa talouden moottoriksi, tarjota riittävä yleissivistys ja ohjata nuoria oikeille raiteille opintojen ja työuran varalle. Toisen asteen koulutuksen merkitystä ei voi kylliksi korostaa, Elomaa totesi.
Koulutus ehkäisee syrjäytymistä
Hän korosti, että oppilaitosten resurssit ovat olennaisia oppilaiden ja maan alueiden välisen tasa-arvon kannalta. Alueellinen saatavuus vaarantuu ylimitoitettujen säästöjen seurauksena.
– Hallituksen tavoite nostaa Suomi osaavimmaksi kansakunnaksi vuoteen 2020 mennessä on ristiriidassa kyseisten säästöjen kanssa. Toisen asteen koulutuksen merkitys on suuri nuorten tulevaisuutta ja maamme näkymien vuonna 2020 ja siitä eteenpäin kannalta, Elomaa korosti.
– Menestyksemme perustuu osaavaan työvoimaan, jota saamme laadukkaasta koulutuksesta. Tätä ei kannata riskeerata verrattain pienillä säästöillä. Koulutukseen tehtävät säästöt ovat lyhytnäköisiä. Säästetään euro nyt, maksetaan viisi kymmenen vuoden kuluttua ja annetaan nuortemme syrjäytyä, kun ei ole tarjota koulutusta. Harjoitetulla politiikalla eivät vuoden 2020 tavoitteet ole toteutettavissa. Tämä on sääli.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Työelämägallup: Vain vajaa puolet ammattiliiton jäsenistä tietää, että työttömyysturva ei edellytä liiton jäsenyyttä
Ammattiliittoon kuuluminen ei itsessään takaa turvaa työttömyyden varalta. Turvan takaa työttömyyskassan jäsenyys. Tämä ei ole selvää läheskään kaikille ammattiliittojen jäsenille.