Pirkko Ruohonen-Lerner: ”Terrorismin uhasta on tullut todellista kaikissa EU-maissa”

Perussuomalaisten meppi Pirkko Ruohonen-Lerner puhui hallitsemattoman maahanmuuton ongelmista EU-erityisvaliokunnassa vain paria tuntia ennen Strasbourgin iskua. Ruohonen-Lerner kertoo tapauksesta tuoreeltaan, ja kertoo samalla muista parlamentin tapahtumista.

Euroopan parlamentin vuoden viimeinen täysistunto järjestettiin Strasbourgissa 10.-13. joulukuuta. Surullisen leiman viikolle toi kaupunkiin tiistai-iltana kohdistunut terrori-isku. Tämän hetken tietojen mukaan neljä henkilöä kuoli ja toistakymmentä loukkaantui kaupungin perinteisille joulumarkkinoille suuntautuneessa aseellisessa hyökkäyksessä. Tekijäksi epäillään toisen polven maahanmuuttajaa. Uhkataso kaupungissa on pysynyt korkeana.

Olin vain pari tuntia ennen iskua osallistunut keskusteluun terrorismia käsittelevän erityisvaliokunnan työn tuloksista ja suosituksista. Omassa puheenvuorossani otin esille hallitsemattoman maahanmuuton ongelmia. Terrorismin uhasta on tullut todellista kaikissa EU-maissa.

EU:n ulkorajoja on turvattava tehokkaammin ja ihmisten taustat on pystyttävä tarkastamaan, jotta estetään vaarallisten henkilöiden pääsy unionin alueelle. Erityisiä haasteita liittyy niihin, jotka ovat lähteneet jäsenmaista taistelemaan terroristijärjestöjen riveihin ja palaavat nyt Eurooppaan. Jäsenmaiden välistä yhteistyötä ja tietojenvaihtoa on edelleen tehostettava, jotta terroritekoja voidaan ennaltaehkäistä, paljastaa ja tutkia. Radikalisoitumista pitää torjua kovalla kädellä. Esimerkiksi terroristisen materiaalin leviäminen internetissä on estettävä poistamalla se mahdollisimman nopeasti, samoin vihasaarnaajien toiminta on saatava loppumaan.

Selmayr jonon ohi komission pääsihteeriksi

Keskiviikkona osallistuin keskusteluun Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomuksesta 2017. Olen hämmästyneenä seurannut, kuinka päätöksenteon avoimuudesta puhutaan Euroopan parlamentissa ja eduskunnassa paljon, mutta käytännön työssä tuntuu siltä, että avoimuutta ei sittenkään haluta edistää. Jos kansalaisten luottamusta poliittiseen päätöksentekoon halutaan lisätä, on edunvalvonnan oltava läpinäkyvämpää. Kansalaisilla on oikeus tietää, kuka tai ketkä vaikuttavat taustalla lakien valmistelutyössä eli kenen kädet kuljettavat kynää.

Saksalaisen Martin Selmayrin suora nimitys ilman asianmukaista hakuprosessia komission pääsihteerin virkaan aiheutti paljon kritiikkiä. Euroopan oikeusasiamies piti nimitystä moitittavana ja hän havaitsi neljä hallinnollista epäkohtaa Selmayrin nimityksessä. Parlamentissa on vaadittu Selmayrin eroa, joten asian käsittely jatkuu.

Kultaiset viisumit

Kultaiset viisumit, eli joidenkin jäsenmaiden käytännöt myydä passeja ja oleskelulupia rikkaille ulkomaalaisille, oli monissa keskusteluissa esillä. Talousrikoksia, veropetoksia ja veronkiertoa käsittelevän TAX3-erityisvaliokunnan kokouksessa puhuin Airiston Helmestä valaisevana esimerkkinä kultaisten viisumien riskeistä. Yrityksen taustavaikuttajana toiminut venäläishenkilö oli ostanut itselleen Maltan kansalaisuuden, ja näin lunastanut itselleen vapaan liikkuvuuden unionin alueella. Sama mies kuohuttaa nyt myös Latviassa, jossa hän omistaa useita vastaavanlaisia kiinteistöjä.

Mepit keskustelivat Euroopan tulevaisuudesta Kyproksen presidentin Níkos Anastasiádisin kanssa. Kyproksen tarjoama kultaisten viisumien käytäntö on yksi EU-maiden löyhimmistä. Maassa voi kahdella miljoonalla eurolla lunastaa passin vain kuuden kuukauden odottelun jälkeen. On väärin muita EU-maita kohtaan, että passeja ja oleskelulupia myymällä Kypros ottaa kyllä rahat vastaan, mutta jakaa järjestelmän mukanaan tuomat riskit ja haitat kaikkien jäsenmaiden kanssa.

Ukrainalaiselle elokuvaohjaajalle sananvapauspalkinto

Euroopan parlamentin Sakharov-mielipiteenvapauspalkinto myönnettiin juhlallisesti ukrainalaiselle elokuvaohjaajalle Oleg Sentsoville. Palkinnon kävi noutamassa hänen serkkunsa. Sentsov on tuomittu Venäjällä kahdeksikymmeneksi vuodeksi vankeuteen.

Viikon aikana keskusteltiin ja äänestettiin lisäksi esimerkiksi työntekijöiden suojelemisesta syöpää tai perimän muutoksia aiheuttavilta aineilta, Schengen-säännöstön soveltamisesta Bulgariassa ja Romaniassa, sotilaallisesta liikkuvuudesta, euroryhmän tuloksista ja eurohuippukokouksen valmistelusta, EU:n ja Japanin välisestä kauppasopimuksesta, digitaalisten palveluiden verotuksesta, elintarvikeketjuun sovellettavasta riskinarvioinnista sekä unionin avaruusohjelman ja avaruusohjelmaviraston perustamisesta.

Seuraava täysistunto järjestetään joulutauon jälkeen 14.-17.1.2019.

Pirkko Ruohonen-Lerner (ps/ecr.)
Kirjoittaja on porvoolainen Euroopan parlamentin jäsen