

Puolustusliittoon Ruotsin kanssa?
Ruotsalaisministerit Carl Bildt ja Karin Enström ehdottivat Dagens Nyheter -lehden viikonvaihteen yhteiskolumnissaan visiota, jonka mukaan Ruotsin ja Suomen tulisi solmia puolustusliitto. Kirjoituksessa hahmoteltiin pohjoismaisen puolustusyhteistyön tiivistämistä ja puolustusmateriaalin yhteisomistusta.
Suomen puolustusministeri Carl Haglund (rkp) ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps) pitivät keskustelun avausta mielenkiintoisena. Haglund ja Niinistö keskustelivat asiasta A-Studion suorassa lähetyksessä maanantai-iltana.
Vihtavuoren ruutitehdas yhteisomistukseen
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö esitti, että Vihtavuoren ruutitehdas voitaisiin hankkia pohjoismaiden yhteiseen omistukseen. Nyt tilanne on se, että kyseinen tehdas on hallituksen säästötoimien vuoksi lakkautusuhan alla. Puolustusministeri Haglund taas vastusti ajatusta.
Yhteistyötä, ei avunantoa
Jussi Niinistö kertoi, että Suomella on jo nyt ilmapuolustusyhteistyötä Norjan ja Ruotsin kanssa. Sen sijaan Islannin ilmapuolustukseen osallistumista Niinistö piti avunantona, koska Islannilla ei ole omaa armeijaa. Haglundin mukaan yhteistyötä on myös materiaalihankinnoissa, koulutuksessa ja sotaharjoituksissa sekä kansainvälisessä toiminnassa.
Ruotsi on suuri aseiden viejä
Niinistö nosti esiin myös sen, että Ruotsi on väkilukuun suhteutettuna yksi maailman suurimpia aseidenviejiä ja Ruotsi pyrkii tietysti aina edistämään aseteollisuutensa intressejä. Ruotsin on kärkenä JAS-Gripen hävittäjien myyntitoiveet. Jussi Niinistö kuitenkin totesi, ettei Suomella ole tarvetta uusiin hävittäjiin. Hornet-hävittäjistä on hyviä kokemuksia ja ne ovat toimintakykyisiä pitkälle 2020–luvulle saakka.
Carl Haglund esitti kantanaan, ettei ruotsalaisministerien avauksessa ollut mukana kauppapolitiikkaa vaan ensisijaisesti mahdollisen puolustusliiton visiointia. Niinistö taas epäili, etteivät ruotsalaiset tosissaan lähtisi tekemään puolustusliittoa Suomen kanssa.
Molemmat olivat kuitenkin samaa mieltä siitä, puolustusliitto ole tänä päivänä ajankohtainen.
Yhteinen kysymyskin herroilta ohjelman lopuksi muotoutui: Mitä ruotsalaiset oikein tarkoittivat esityksellään? Vastaus voidaan saada kuluvan viikon torstaina Tukholmassa, kun Suomen puolustusministeri ja ulkoministeri tapaavat virkaveljiään.
Lisää
Teksti: Seppo Huhta
Kuva: Lehtikuva/Patric-Söderstrom
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Työelämägallup: Vain vajaa puolet ammattiliiton jäsenistä tietää, että työttömyysturva ei edellytä liiton jäsenyyttä
Ammattiliittoon kuuluminen ei itsessään takaa turvaa työttömyyden varalta. Turvan takaa työttömyyskassan jäsenyys. Tämä ei ole selvää läheskään kaikille ammattiliittojen jäsenille.