Eilen saimme suru-uutisen siitä, että puolustusvaliokunnan pitkäaikainen puheenjohtaja on nukkunut pois. Ilkka Kanerva tuli valituksi eduskuntaan vuonna 1975 ja oli Suomen pitkäaikaisin kansanedustaja. Tuo valtaisa kokemus näkyi hänen työssään ja erityisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikan sektoreilla Ilkan taidot olivat vertaansa vailla.
Itse opin tuntemaan Ilkan vuonna 2017 kun tulin puolustusvaliokuntaan, jossa hän oli puheenjohtajana. Vielä paremmin opin tuntemaan hänet vuonna 2019 kun minut valittiin valiokunnan varapuheenjohtajaksi ja meistä tuli jonkinlainen työpari.
Ilkan paras osaaminen oli siinä, että hän auttoi ja opasti meitä nuorempia kansanedustajia puoluetaustasta riippumatta ja pyrki ottamaan kaikkien mielipiteet huomioon. Kokouksia hän johti jämäkästi, mutta isällisen lempeästi. Työssään hän pystyi hyödyntämään kaikkea sitä kokemusta, jonka hän oli kerryttänyt vuosien varrella eri tehtävissä.
Kunnioitin Ilkan toimintatapaa valtavasti ja pyrin ammentamaan siitä oppia sijaistaessani häntä puheenjohtajana. Suomen ulko-, puolustus- ja turvallisuuspoliittiseen tietämykseen tuli Ilkan poismenon johdosta valtava aukko. Puheenjohtajan tehtävää täytettäessä on nyt suuret saappaat tyhjillään.
Iken muistoa kunnioittaen,
Jari Ronkainen
puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja
