Purra STT:lle: Ulkomailta haalittavat oppilaat eivät ratkaise lukioiden ongelmia

Pienten kuntien ei pidä tekohengittää lukioitaan houkuttelemalla niihin oppilaita ulkomailta, sanoo perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra STT:n julkaisemassa haastattelussa.

Esimerkiksi itäisessä Lapissa ja muualla Suomen itärajalla on lukioita, joihin on otettu oppilaita ulkomailta, pääasiassa Venäjältä ennen kuin maa hyökkäsi Ukrainaan, mutta myös muualta. 

– Lukioiden ylläpitäminen siinä tilanteessa, kun oppilaiden määrä kunnassa selvästi pienenee on tietenkin haastavaa, mutta tämä on tosiasia, joka pitää hyväksyä, Purra sanoo.

Purra kommentoi viime viikonlopun Lapin vierailullaan paikalliselle Lapin Kansalle, että ulkomaisilla oppilailla kikkailu on veronmaksajien rahojen väärinkäyttöä. Hän kertoo saaneensa sen jälkeen alueen rehtoreilta runsaasti kriittistä palautetta. 

– Ei se minun kantaani tässä asiassa muuta. Maahanmuuton käyttäminen pumppaamaan palveluita kuntiin ei ole oikea vaihtoehto. Varsinkaan sen ei pitäisi edes olla mahdollista, mitä tälläkin hetkellä tapahtuu, että jotkut tekevät sillä jopa bisnestä. 

Lähtökohtana täytyy hänen mielestään olla, että kaikkialla Suomessa on mahdollista elää ja asua, on se sitten kaupungissa tai maaseudulla. 

– Samaan aikaan on realismia ymmärtää, että palvelut eivät voi olla samalla tasolla kaikissa kunnissa. Poliittisesti ei ole mahdollista tehdä mitään hokkuspokkustemppuja, ihmiset muuttavat sinne minne haluavat. Muuttoliike suurimpiin kaupunkeihin on jatkunut, vaikka koronan aikana osa poliitikoista arveli toisin. 

Purra ei kannata pakkokuntaliitoksia,  vaikka hänen johtamansa valtiovarainministeriön mielestä 308 kuntaa on liikaa. 

– Kuntien pakkoliitoksista ei ole ollut minkäänlaista taloudellista hyötyä, päinvastoin. Oleellista on purkaa kuntanormeja ja lakisääteisiä tehtäviä ja kannustaa kuntien väliseen yhteistyöhön. Joissakin kunnissa on Purran mukaan varmasti paineita korottaa veroja. Hän ei yleensä veronkorotuksia kannata, mutta joissakin tapauksissa se on perusteltua. Kunnat ovat voimakkaasti eriytyneet veroprosenttiensa osalta.     

Perussuomalaisten alue- ja kuntavaaliohjelmissa on oleellisin kärki tiukka taloudenpito, vaikka pervoilu ja sekoilu kouluissa nousikin ensimmäisten uutisten otsikoihin. Purra sanoo tieneensä niin käyvän, ”pääasia että vaaleista kirjoitetaan”, hän kuittaa. 

– Vaikka hyvinvointialueiden, kuntien ja valtion talouksissa on myös selviä eroja, niin kaikki enemmän tai vähemmän joutuvat kamppailemaan niukkojen resurssien maailmassa. Ohjelmassa painotetaan ihmisten omaa vastuuta elämästään. Purra uskoo suomalaisten kyllä pärjäävän vaikeampinakin aikoina. Hän löytää helposti muutaman esimerkin, mistä hyvinvointialueilla voisi tinkiä: laittomasti maassa olevien palvelut, maahanmuuttajien erityispalvelut, poliittisten ryhmien korvaukset ja valtuustorahat. 

Korjaus 16.2.2025 klo 18:05: Uutisessa todettiin aiemmin virheellisesti, ettei Purra kannata kuntaliitoksia. Korjattu muotoon: Purra ei kannata pakkokuntaliitoksia.