

AFP JOHN MACDOUGALL
Romuttaako Saksakin taloutensa?
Saksan suurimmat hallituspuolueet ovat päässeet sopuun hallitusohjelmasta, joskin Saksan sosiaalidemokraattinen puolue vielä äänestää hallitusohjelman hyväksymisestä. Äänestystulosta odotetaan joulukuun 14. päiväksi.
Mikäli ohjelma menee lävitse, merkitsee se The Economistin mukaan sitä, että Angela Merkelin johtamaan hallitukseen tulee vahvasti vasemmistolainen tuulahdus. Jos Merkel ei onnistu vesittämään sosiaalidemokraattien ohjelmakohtia riittävästi, ajautuu Saksa lehden mukaan taloudellisiin ongelmiin.
The Economist kirjoittaa, että vuonna 2003 lanseeratun Agenda 2010 -ohjelman puhti on hiipumassa. Työväen tuottavuus on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana vain puolella siitä, mitä se on kasvanut Espanjassa. Investointien kasvuvauhti on vain viidennes euroajan alkuvuosilta. Saksa on tehnyt vähiten talousuudistuksia Euroopassa eurokriisin puhjettua.
Lehti ei näe hyödyttäviä uudistuksia pitkässä, 185-sivuisessa ohjelmassakaan, haitallisia uudistuksia sen sijaan kyllä. Saksaan ajettava minimipalkka – 8,5 euroa tunnilta – on sekin lähes puolet enemmän kuin mitä entisen Itä-Saksan alueella työväelle maksetaan. Lehti arvelee, että tällä minimipalkalla työvoima hinnoitellaan pihalle, sillä monet yritykset itäisillä alueilla ei maksa työvoimasta kuin 6 euroa tunnilta. Nämä alhaiset palkat ovat perua paikallisesta sopimisesta, jotka lehden mukaan ovat helpottaneet Saksan taloutta vaikeassa kriisitilanteessa suotuisien työttömyyslukujen kautta.
Ohjelman eläkeuudistuksessa Saksa on menossa täysin toiseen suuntaan kuin muissa Euroopan maissa. Työuria ei olla pidentämässä, eläkeikää aiotaan päinvastoin laskea. Lehti muistuttaa, että Merkel torui voimakkaasti Ranskan presidentti François Hollandea samanlaisesta eläkeiän madaltamisesta.
Maan energiapolitiikka ei kerää sekään kehuja, vaan lehdessä muistutetaan kalliista energiaratkaisuista huokean ydinvoiman alasajon seurauksena.
Infrastruktuurista ei pidetä riittävästi huolta. Ohjelmassa alitetaan tuntuvasti johtavien virkamiesten suositukset teiden ja siltojen korjausrakentamiseen. Erään tutkimuksen mukaan 14 prosenttia maan silloista ei ole turvallisia.
The Economist arvioi, että ohjelma ei ole sinällään huono muulle Euroopalle. Saksan sosiaalidemokraatit ajavat monia solidaarisuusohjelmia muualle Eurooppaan. Lehti muistuttaa, että se lienee laiha lohtu, jos Euroopan moottorina toimiva Saksa alkaa piiputtaa.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää