KOLUMNI Vaikka muovinkulutus on kasvanut kestämättömällä tavalla jo vuosikymmenten ajan, sen aiheuttamaan ympäristökatastrofiin on herätty laajemmin vasta viime aikoina. Uutiset valtamerten muovisten jätelauttojen valtavuudesta ja kuvat muovijätteiden kanssa kamppailevista eläimistä ovat pysäyttäneet monet miettimään tilanteen vakavuutta.
Poliittisten päätösten avulla voidaan tukea jätehuollon kehittämistä, tuotteiden ekologisempaa suunnittelua ja ohjailla kansalaisten kulutustottumuksia kestävämpään suuntaan. Kestävintä ja tehokkainta muutos on kuitenkin vasta, kun kaikki tiedostavat ongelman ja oman roolinsa sen ratkaisemisessa. Erilaiset näyttelyt, dokumenttiohjelmat ja sosiaalisen median kampanjat tuovat konkreettisella tavalla muovijätteiden aiheuttaman ympäristöongelman kaikkien tietoisuuteen siten, ettei silmien ummistaminen tältä aikapommilta ole enää mahdollista.
Vaikka Euroopassakin riittää tehtävää materiaalien kierrätettävyyden parantamisessa ja uusiokäytön edistämisessä, suurimmat syylliset merten roskaamiseen löytyvät muualta. Saksalaisen tutkimustiedon mukaan jopa yli 90 prosenttia valtamerten muoviroskasta on peräisin Afrikan ja Aasian suurista joista, joiden varsilla asuu satoja miljoonia ihmisiä. Näillä alueilla ei ole kehittynyttä jätteidenkeräystä tai kierrätysinfrastruktuuria. Tietoisuus muovien aiheuttamasta ympäristöongelmasta on myös vähäistä. Jotta ongelmaan voidaan puuttua tehokkaasti, täytyy voimavaroja kohdentaa näiden alueiden jätehuoltojärjestelmien kehittämiseen.
Muovijäteongelmasta nousee koruttomuudestaan huolimatta myös inspiroivia tarinoita ja ratkaisuja. Euroopan parlamentissa kuultiin hiljattain 17-vuotiasta filippiiniläistyttöä Melati Wijseniä, joka järjesti perustamansa kansalaisjärjestön kanssa koko Balin saaren kattavan suursiivouskampanjan, jonka aikana ympäristöstä kerättiin vapaaehtoisvoimin peräti 65 tonnia muovijätettä. Inspiroivaa ongelmanratkaisua tarjoavat myös yritykset, jotka kierrättävät merestä kerättyä muoviroskaa ja tuottavat siitä korkealuokkaisia tekstiileitä, vaatteita ja huonekaluja.
Muovia korvaaviin materiaaleihin siirtyminen tarjoaa valtavan mahdollisuuden suomalaiselle metsäteollisuudelle. VTT:n laskelmien mukaan metsäteollisuuden tuotannon arvo voi jopa kaksinkertaistua vuoteen 2050 mennessä, mikäli teollisuus panostaa korkean lisäarvon biotuotteisiin ja markkinat kehittyvät. Puusta jalostetut tuotteet tarjoavat ympäristöllisesti kestävän vaihtoehdon muovien käytölle esimerkiksi pakkausmateriaaleissa ja tekstiileissä. Suomessa olisikin tartuttava tähän miljardien eurojen kasvumahdollisuuteen ja panostettava alan tuotekehitykseen.
Pirkko Ruohonen-Lerner, PS/ECR
Euroopan parlamentin jäsen
