

Merestä kerättyä muoviroskaa. Euroopan parlamentissa keväällä järjestetyt näyttelyt visualisoivat kaunistelematta pitkään jatkunutta välinpitämätöntä suhtautumista merten roskaamiseen.
Ruohonen-Lerner: Aikapommi silmiemme edessä
KOLUMNI Vaikka muovinkulutus on kasvanut kestämättömällä tavalla jo vuosikymmenten ajan, sen aiheuttamaan ympäristökatastrofiin on herätty laajemmin vasta viime aikoina. Uutiset valtamerten muovisten jätelauttojen valtavuudesta ja kuvat muovijätteiden kanssa kamppailevista eläimistä ovat pysäyttäneet monet miettimään tilanteen vakavuutta.
Poliittisten päätösten avulla voidaan tukea jätehuollon kehittämistä, tuotteiden ekologisempaa suunnittelua ja ohjailla kansalaisten kulutustottumuksia kestävämpään suuntaan. Kestävintä ja tehokkainta muutos on kuitenkin vasta, kun kaikki tiedostavat ongelman ja oman roolinsa sen ratkaisemisessa. Erilaiset näyttelyt, dokumenttiohjelmat ja sosiaalisen median kampanjat tuovat konkreettisella tavalla muovijätteiden aiheuttaman ympäristöongelman kaikkien tietoisuuteen siten, ettei silmien ummistaminen tältä aikapommilta ole enää mahdollista.
Vaikka Euroopassakin riittää tehtävää materiaalien kierrätettävyyden parantamisessa ja uusiokäytön edistämisessä, suurimmat syylliset merten roskaamiseen löytyvät muualta. Saksalaisen tutkimustiedon mukaan jopa yli 90 prosenttia valtamerten muoviroskasta on peräisin Afrikan ja Aasian suurista joista, joiden varsilla asuu satoja miljoonia ihmisiä. Näillä alueilla ei ole kehittynyttä jätteidenkeräystä tai kierrätysinfrastruktuuria. Tietoisuus muovien aiheuttamasta ympäristöongelmasta on myös vähäistä. Jotta ongelmaan voidaan puuttua tehokkaasti, täytyy voimavaroja kohdentaa näiden alueiden jätehuoltojärjestelmien kehittämiseen.
Muovijäteongelmasta nousee koruttomuudestaan huolimatta myös inspiroivia tarinoita ja ratkaisuja. Euroopan parlamentissa kuultiin hiljattain 17-vuotiasta filippiiniläistyttöä Melati Wijseniä, joka järjesti perustamansa kansalaisjärjestön kanssa koko Balin saaren kattavan suursiivouskampanjan, jonka aikana ympäristöstä kerättiin vapaaehtoisvoimin peräti 65 tonnia muovijätettä. Inspiroivaa ongelmanratkaisua tarjoavat myös yritykset, jotka kierrättävät merestä kerättyä muoviroskaa ja tuottavat siitä korkealuokkaisia tekstiileitä, vaatteita ja huonekaluja.
Muovia korvaaviin materiaaleihin siirtyminen tarjoaa valtavan mahdollisuuden suomalaiselle metsäteollisuudelle. VTT:n laskelmien mukaan metsäteollisuuden tuotannon arvo voi jopa kaksinkertaistua vuoteen 2050 mennessä, mikäli teollisuus panostaa korkean lisäarvon biotuotteisiin ja markkinat kehittyvät. Puusta jalostetut tuotteet tarjoavat ympäristöllisesti kestävän vaihtoehdon muovien käytölle esimerkiksi pakkausmateriaaleissa ja tekstiileissä. Suomessa olisikin tartuttava tähän miljardien eurojen kasvumahdollisuuteen ja panostettava alan tuotekehitykseen.
Pirkko Ruohonen-Lerner, PS/ECR
Euroopan parlamentin jäsen
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää