LEHTIKUVA
KOLUMNI Aika ajoin Suomessa on keskusteltu virkamiesten ja poliitikkojen karenssiajoista silloin kun he siirtyvät julkisen sektorin merkittäviltä avainpaikoilta vastaavan toimialan yksityisen sektorin tehtäviin.
Aiheesta on keskusteltu erityisesti sote-uudistuksen yhteydessä, kun kokoomuksen kansanedustaja Lasse Männistö, ministeri Laura Räty ja ainakin yksi erityisavustaja ovat siirtyneet vastuullisista luottamus- tai virkatehtävistä suoraan yksityisen terveyspalveluyhtiön johtotehtäviin.
Mielestäni heillä pitäisi olla lakiin perustava jäähdyttelyaika, jotta he eivät pääsisi vahingoittamaan julkisen sektorin hankintoja, kun vievät mukanaan tuoretta tietoa mm. kilpailijoiden olosuhteista, hinnoista ja strategioista sekä julkisen sektorin sisäisistä toimintatavoista. Tiedän, että vastaavanlaisia siirtymiä on tapahtunut myös kunnissa.
Aihe on tärkeä ja ajankohtainen myös Euroopan parlamentissa. Virkamiesten lisäksi myös keskeisissä luottamustehtävissä toimivat poliitikot tulisi saada karenssisäädösten piiriin. Poliittiset luottamustoimet eivät saisi olla vain opettelu- ja näköalapaikkoja, joista siirrytään ensimmäisen mahdollisuuden tarjouduttua ”parempiin” tehtäviin.
EU:n komissio tiukensi vuonna 2014 lobbaussääntöjään ja pyrki samalla vähentämään pyöröovi-ilmiötä, eli päättäjien siirtymistä politiikasta suoraan liike-elämän lobbareiksi. Tästä huolimatta komission entinen puheenjohtaja José Manuel Barroso neuvoo nykyään pankkiiriliike Goldman Sachsia Brexit-asioissa. Ottaessaan tehtävän vastaan Barroso lupasi komission puheenjohtajalle Jean-Claude Junckerille pidättäytyä lobbaamasta uuden työnantajansa lukuun. Lupauksestaan huolimatta hän tapasi kokoomuslaisen komissaari Jyrki Kataisen viime vuoden lokakuussa.
Katainen oli Euroopan parlamentin täysistunnossa kuultavana 28.2. tapaamisestaan. Kataisen mukaan keskusteltiin kauppasopimuksista ja puolustuksesta, mutta sen tarkemmin hän ei halunnut kertoa keskusteluista, mikä aiheutti kriittisiä kommentteja. Tapauksesta on pyydetty lisäksi komission lausuntoa, jonka tulisi sisältää keskustelun aiheet.
Suomessa ei ole määrätty minkäänlaisia karenssiaikoja poliitikoille. Tein vuonna 2012 lakialoitteen koskien ministerien ja korkeiden virkamiesten karenssia, mutta laki-aloite ei tuolloin perustuslakivaliokunnassa edennyt. Mikä siis tekee asiasta niin vaikean?
Ongelmaksi on mainittu karenssiajalta maksettava korvaus. Se tulisi kuitenkin olemaan pieni hinta maksettavaksi siitä, että estettäisiin julkisen sektorin tuoreen sisäpiiritiedon valuminen suoraan liike-elämän hyödynnettäväksi.
Pirkko Ruohonen-Lerner
Euroopan parlamentin jäsen, PS/ECR
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Brysselin vallan kammareissa oli 12. helmikuuta tarkoitus esitellä lakiluonnos, joka asettaisi entistä selvästi tiukemmat rajat muun muassa puulämmitteisten tulisijojen haitallisille hiukkaspäästöille vuodesta 2027 alkaen. Sitten otettiin järki käteen - ainakin toistaiseksi.
Yhdysvaltain varapresidentti Vance on sitä mieltä, että Eurooppa on vaarassa ajautua yhteiskunnalliseen itsemurhaan, koska liian monet Euroopan maat ovat kyvyttömiä tai haluttomia kontrolloimaan rajojaan. Vance on huolissaan siitä, että rajojensa valvonnan sijasta monet EU-maat haluavat mieluummin rajoittaa omien kansalaistensa sananvapautta. Hän mainitsi Saksan esimerkkinä maasta, joka on ajautumassa tuhoon massamaahanmuuton takia. Vancen mielestä massamaahanmuutto vaarantaa myös tavallisten amerikkalaisten työläisten oikeuden "amerikkalaiseen unelmaan".
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta järjesti tänään julkisen kuulemisen, jonka aiheena oli Yle kuriin nyt! -kansalaisaloite. Kuulemistilaisuudessa aloitteen tekijät kertoivat syitä, miksi aloite on tehty, ja esittivät tarkemmin, mitä muutoksia Yle-lainsäädäntöön haluttaisiin. Paikalla oli myös Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila.
Demarimeppi, entinen SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma on saanut Iltalehdessä osakseen kovaa kritiikkiä 16 vuotta sitten vuonna 2009 eduskunnan täysistunnossa pitämästään puheenvuorosta Nord Stream -keskustelussa samaan aikaan eduskunnassa toimineilta silloisilta kansanedustajilta. Kaasuputkea lobanneen Heinäluoman sarkastiset heitot ”suikkahattuisista, punatähtisistä ja harmaapukuisista” miehistä tämän päivän kontekstissa tuskin hymyilyttävät enää demareitakaan.
Eduskunnassa käsiteltiin tänään hallituksen esityksiä ulkomaalaislain muuttamiseksi. Suomen maahanmuuttopolitiikan muutos kohti tiukempaa yleiseurooppalaista tasoa demokraattisen prosessin kautta osui syvälle tunteisiin vasemmistoliiton kansanedustajalle Veronika Honkasalolle.
Yhdistyneiden kansakuntien tuomari on tuomittu Iso-Britanniassa nuoren naisen pakottamisesta orjatyöhön.
Saksan tuleva kristillisdemokraattien ja demarien mustapunahallitus haluaa ottaa satoja miljardeja euroja uutta velkaa romukuntoisen armeijan kohentamiseen ja antaakseen oman panoksensa Euroopan puolustamiseen. Rahalla ei saa kuitenkaan kaikkea. Vaikka yhä useampi saksalainen pelkää Putinia, niin enemmistö ei ole valmis puolustamaan ase kädessä kotimaataan.
Kevään kuntavaaleissa SDP:n listoilla on ainakin neljä ay-järjestön istuvaa tai entistä puheenjohtajaa. Teollisuusliiton puheenjohtaja, sekä viime talven poliittisten lakkojen ”ruuvin kiristäjänä” tunnettu Riku Aalto asettuu ehdolle Vantaalla. Myös monet SAK:laisten liittojen rivijäsenet ovat asettuneet ehdolle demarien tai vasemmistoliiton listoilta.
Trump lennätti satoja karkotettavia El Salvadorin jättivankilaan 227 vuotta vanhan lain perusteella. Ihmisoikeusaktivistit ovat kauhuissaan, koska jättivankila on epämiellyttävä paikka ja karkotukset suoritettiin ilman oikeuden istuntoa. Demokraatit hakivat välittömästi toimeenpanokiellon karkotuksille, mutta lentokoneet ehtivät kansainväliseen ilmatilaan ennen tuomarin kieltoa. Trumpin näyttävä PR-tempaus onnistui yli odotusten, mutta juridinen vääntö tulee jatkumaan korkeimmassa oikeudessa.
Saksalainen feministinen aikakauslehti Emma kirjoittaa Ramadan-hypestä. Julkaisu kysyy, miksi ennen yksityisenä uskonnollisena juhlana vietetty Ramadan on muuttunut julkiseksi ilmiöksi. Suurissa kaupungeissa Ramadan on näkyvästi esillä katukuvassa valaistuksen ja paaston päättymisjuhlallisuuksien muodossa. Kaikkien muslimien mielestä tämä ei ole hyvä asia. Paasto oli ennen yksityisasia, aivan kuten viisi kertaa päivässä tapahtuva rukoileminen.
