

Ruohonen-Lerner: Kuluttajia suojeltava pikavipeiltä
KOLUMNI Viime aikoina julkisuudessa on herätty maksuongelmaisten ahdinkoon. Se on päässyt syntymään, koska vakuudettomat kulutusluotot ja pikavipit ovat olleet liian helposti saatavissa.
Suomessa toimii tällä hetkellä noin 80 pikavippialan yritystä. Ne tekevät satumaisia voittoja liiketoiminnalla, joka perustuu heikossa taloudellisessa asemassa olevien luotottamiseen lainoilla, joiden todellinen vuosikorko on jopa useita satoja prosentteja. Tällainen liiketoiminta on täysin tuomittavaa koronkiskontaa ja siksi sitä pitäisi rajoittaa tiukasti.
Pikavippifirmat rantautuivat Suomeen vuonna 2005. Tuolloin pikavippien saamisen mutkattomuus yöaikaankin tekstiviestillä edisti alan nopeaa kasvua. Ongelmat ovat vuosi vuodelta kasvaneet. Tällä hetkellä noin 380 000 kansalaisella on maksuhäiriömerkintä. Vuonna 2013 säädettiin alle 2000 euron luotoille korkokatto. Uudistusta kierretään tarjoamalla tätä suurempia, jopa 60 000 euron luottoja, jotka voi nostaa osissa. Uudistuksen jälkeen kuluttajien taloudelliseen hyväksikäyttöön nojaava bisnes on saanut jatkua entistäkin haitallisempana.
Kuluttaja-asiamiehellä ei juuri ole työkaluja puuttua epäkohtiin. Yrityksiä voidaan viedä esimerkiksi harhaanjohtavan markkinoinnin takia markkinaoikeuteen, joka voi määrätä kohtuuttomille ja lainvastaisille toimintatavoille uhkasakon. Jos yritys muuttaa toimintatapojaan, ei uhkasakko lankea maksettavaksi eikä yritykselle koidu taloudellisia seuraamuksia.
Lainsäätäjä on jälleen kerran vuosia alan toimijoita jäljessä. Aikaa olisi ollut runsaasti kuluttajien suojan parantamiseen, mutta poliittista tahtoa ei ole löytynyt. Pikavippifirmojen lobbarit pyrkivät pitämään lainsäädännön omille bisneksilleen edullisena. Tässä ne ovat onnistuneetkin erinomaisesti.
Vastuullisen taloudenhoidon opetus on tärkeää maksuongelmien ennaltaehkäisyssä. Tämän lisäksi olisi lainsäädäntöä muutettava siten, että pikavippien myöntämiselle asetettaan rajoituksia. Nykymenolla pikavippeihin hairahtuminen voi kertaheitolla johtaa kuluttajan vuosikymmeniä kestäviin velkaongelmiin. Tarvitsemme tiukkaa lainsäädäntöä pikavippifirmojen aggressiivista mainontaa ja koronkiskontaa vastaan.
Pirkko Ruohonen-Lerner, PS/ECR
Euroopan parlamentin jäsen
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää