
Teemu Keskisarjan kolumni: Ylen tanskalainen roskapönttö
Miksi Tanskan hömppä valloittaa Suomessa julkisen palvelun median, ihmettelee Teemu Keskisarja.

KOLUMNI Soten valmistelun eläessä kriittisiä hetkiä vähemmälle huomiolle on jäänyt Euroopan neuvoston antama vakava varoitus, jonka mukaan sote- ja maakuntauudistus lisää korruptioriskiä.
Neuvoston korruption vastainen elin Greco toteaa, että sote-uudistuksen myötä syntyvät eturistiriidat yksityisen ja julkisen toiminnan välillä synnyttävät korruption riskiä. Erityisesti julkisen sektorin ja yksityisten sektorin välillä liikkuvat virkamiehet ja poliitikot ovat riskitekijöitä.
Suomen sosiaali- ja terveysala on miljardiluokan markkina, jota ollaan avaamassa yksityisille toimijoille. Suuret yritykset eivät kaihda keinoja kärkkyessään itselleen elintärkeää tietoa uudistuksesta. Jo nyt löytyy lukuisia esimerkkejä poliitikoista ja virkamiehistä, jotka on rekrytoitu yksityiselle puolelle suoraan soten neuvottelupöydistä. Tällöin julkisella puolella tehdyt salassapitositoumukset helposti vaarantuvat. Maakuntien aloittaessa toimintansa tämä pyöröovi-ilmiö saattaa jatkua entistä vilkkaampana yritysten ja maakuntien välillä. Rahalla ostetaan tuoretta tietoa julkisen sektorin heikkouksista ja vahvuuksista, samoin kilpailevien yritysten tarjouspyyntömenettelyihin liittyvistä liikesalaisuuksista kuten myös tietoa varsinaisten palvelujen tuottamisesta.
Oikeusministeriön alaisuudessa työskennellyt korruption vastainen työryhmä julkaisi viime vuonna raportin korruption vastaisesta strategiasta. Hallituksen pitäisi toimeenpanna strategiaa parhaillaan, mutta vaikuttaa siltä, että ainakin sote-uudistus on strategialle immuuni. Hallituksen pystyssä pysyminen riippuu pitkälti uudistuksen läpiviemisestä, joten jopa korruption riskin lisääntyminen vaikuttaa olevan hyväksyttävissä. Strategian täytäntöönpanosta tehdään väliarvio vuonna 2018 ja loppuarvio vuonna 2020. Odotan mielenkiinnolla, mitä arvioissa todetaan.
Suomea pidetään edelleen useissa listauksissa maailman vähiten korruptoituneena maana, mutta hyvä sijoitus ei kuitenkaan tee meistä immuuneja korruptiolle. Suomi on pieni maa, jossa valta keskittyy pienille piireille. Tiiviissä päätöksiä tekevässä porukassa on myös helppo kehittää sääntöjä ja toimintamalleja, jotka tekevät lähtökohtaisesti epäilyttävistä toimintatavoista sallittuja. Tämä suomalainen hyvä veli –järjestelmä auttaa ja suojelee jäseniään. Jotta saisimme enemmän ryhtiä päätöksentekoon, olisi virkamiesten ja politiikkojen karenssisäännösten kehittäminen ensiarvoisen tärkeää. Se lisäisi myös kansalaisten luottamusta poliittiseen järjestelmään.
Pirkko Ruohonen-Lerner
Euroopan parlamentin jäsen, PS/ECR
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat

Miksi Tanskan hömppä valloittaa Suomessa julkisen palvelun median, ihmettelee Teemu Keskisarja.

Vieraskielisten osuus helsinkiläisissä kouluissa jatkaa kasvuaan. Kantaväestö hakeutuu omiensa pariin puoluekannasta riippumatta ja valitsee asuinpaikkansa sen perusteella, missä on vähiten vieraskielisiä.

Suomenruotsalaisten nuorten suhtautuminen maahanmuuttoon on muuttunut kielteisemmäksi, ilmenee Ajatushautomo Magman tuoreesta nuorisobarometrista. Muutos näkyy tyttöjen ja poikien keskuudessa. Yli puolet nuorista arvioi, että maahanmuuton lisääntyminen johtaa yhä vaikeampiin konflikteihin yhteiskunnassa.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo haluaa jatkaa leikkausuhan alla olevien Somalian järjestöhankkeiden rahoitusta. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom puolustaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion ratkaisua olla myöntämättä hankkeille avustuksia, koska palautusyhteistyö Somalian kanssa ei toimi.

Ruotsin kuukausia jatkunut hallituskriisi sai perjantaina yllättävän täyskäänteen. Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson ilmoitti puolueen luopuvan ministerivaatimuksistaan ja olevansa valmis hyväksymään Ulf Kristerssonin pääministeriksi ilman vastapalveluksia.

Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio ei myöntänyt rahaa kansalaisjärjestöjen kehitysapuhankkeille Somaliaan. Ulkoministeriö järjesti taannoin hanketuen hakukierroksen, jossa järjestöt hakivat Somaliaan yhteensä noin 4,2 miljoonan euron rahoituksia. Ministeri Tavion päätöksellä rahat säästetään.

Helsingin Kaivopuistossa tapahtui vakava väkivallanteko elokuussa 2025 koulujen alkamiseen liittyvän nuorten juhlinnan yhteydessä. Joukkopahoinpitelyn kohteeksi päätynyttä 15-vuotiasta epäilty puukotti vatsaan vielä sen jälkeen, kun vartija oli puuttunut tilanteeseen. Käräjäoikeus tuomitsi puukottajan toukokuussa 2026 myös törkeästä huumausainerikoksesta osana laajaa rikoskokonaisuutta, jolla oli poliisin mukaan yhteyksiä kansainväliseen Foxtrot-rikollisverkostoon.

Koneen Säätiön rahoittama Metsäliike pakotti keskeyttämään metsätyöt Pieksämäellä laittomasti. Samalla se todisti omaa ympäristöalarmismiaan vastaan. Metsätalous ja luonnon monimuotoisuus mahtuvat samalle hehtaarille, painottaa Metsäammattilaiset tiedotteessaan.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii ulkoministeriön kehitysapuhallinnon rajua keventämistä. Ulkoministeriön kehityspoliittisella osastolla työskentelee yli 80 henkilöä. Osastolla on yksi osastopäällikkö, kaksi apulaisosastopäällikköä ja seitsemän yksikköä omine päällikköineen. Siis yhteensä kymmenen päällikköä yhdellä osastolla.

Somalian media on noteerannut ministeri Ville Tavion päätöksen torjua kansalaisjärjestöjen Somalia-hankkeet. Myös Ylen somalinkieliset uutiset teki aiheesta oman uutisvideon.

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää