LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Suomen ja Ruotsin puolustuksellinen yhteistyö alkoi toden teolla vuonna 2014. Yhteistyö on pian syvenemässä entisestään, sillä elokuun alusta Ruotsi voi rientää Suomen avuksi kriisitilanteessa ilman valtiopäivien hyväksyntää. Jos valtiopäivät näin päättää, kertoo SVT.
Jos Ruotsi puolestaan joutuu äkillisen kriisin syövereihin, maan hallitus voi lakiehdotuksen mukaan pyytää vastavuoroisesti apua Suomelta.
– Kyse on nopeudesta eli siitä, että voimme auttaa toisiamme välittömästi, sanoo Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist SVT:n haastattelussa.
Kriisi ei ole sota
Mahdollinen apu tulisi kyseeseen vaikkapa ilmatilan loukkausten yhteydessä, jolloin Ruotsin hävittäjät voisivat osallistua tunkeutujan tunnistamiseen ja karkottamiseen. Toisen esimerkin mukaan Ruotsin merivoimat voisi auttaa Suomea mahdollisessa sukellusvenejahdissa.
Puolustusministeri Hultqvist painottaa, että asevoimien apu pätee kylläkin kriisitilanteessa, muttei enää täysimittaisessa sodassa.
– Jos lähdetään mukaan aseelliseen konfiktiin toista valtiota vastaan, voidaan yhtäkkiä huomatakin, että olemme sodassa. Ja sotaan tarvitaan edelleen valtiopäivien päätös, Hultqvist filosofoi.
Kuka sitten analysoi ja päättää, milloin rajaloukkaus voi nopeasti laajentua aseelliseksi konfliktiksi? Hultqvistin mukaan hallitus tekee yhteistyötä vastuullisten viranomaisten ja kontaktoi myös oppositiota.
Kysymys puolueettomuudesta
Voiko Ruotsi siis kutsua itseään enää liittoutumattomaksi maaksi, kun puolustusyhteistyö menee yhä pidemmälle Suomen kanssa? ”Kyllä voi”, puolustusministeri vastaa ja toteaa, ettei Ruotsi ole puolustusliitossa, eikä mailla ole keskinäistä puolustusvelvollisuutta.
– Sitä vastoin meillä on mahdollisuus kohdata erilaisia uhkakuvia yhdessä, Hultqvist perustelee hallituksen esitystä. Lainmuutos nopeuttaa Ruotsin päätöksentekoa kriisitilanteessa viikosta kymmeneen päivään.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.
