Ruotsin veroviraston selvityksen mukaan 30-50 prosentilla turvapaikanhakijoista on useampi kuin yksi henkilöllisyys.
Useimmiten kyseessä on huolimattomuusvirhe, esimerkiksi nimen kirjoitusasu saattaa eri viranomaisten rekistereissä poiketa toisistaan, jolloin muu kuin oma henkilöllisyys on syntynyt vahingossa. Joissakin tapauksissa kuitenkin on kyse tarkoituksellisesta viranomaisen harhauttamisesta. Kun ylimääräinen henkilöllisyys on syntynyt, sen olemassaolo vaikeuttaa viranomaisten tehokasta toimintaa ja henkilöllisyyttä on mahdollista käyttää rikolliseen toimintaan.
Ruotsin TV4-kanava haastatteli Marie Mattsson-Vangenkrantzia, joka työskentelee verovirastossa henkilöllisyyteen liittyvän rikollisuuden parissa. Matsson-Vangenkrantz vaatii, että viranomaisille pitäisi sallia pääsy toistensa rekistereihin ihmisten tietojen tarkistamiseksi vakavan talousrikollisuuden ehkäisemiseksi:
– Jos minulla on esimerkiksi kolme henkilöllisyyttä, voin yhdellä perustaa yrityksen ja nostaa starttirahaa, toisella voin olla työtön ja saada työttömyyskorvausta ja kolmannella ottaa lainan.
Toimittajan kommentti:
Turvapaikanhakijoiden useat henkilöllisyydet nousivat Ruotsissa keskustelun kohteeksi Tukholman terroriteon jälkeen. Iskusta epäillyllä Rakhmat Akilovilla oli useita henkilöllisyyksiä. Niiden avulla Akilovin onnistui vältellä maastapoistamisen toimeenpanoa. Joku muu on myös tehnyt töitä Akilovin henkilöllisyydellä. Tämä vihjaa siihen, että henkilöllisyydet ja niihin liittyvät työluvat ovat kauppatavaraa.
Manner-Euroopassa on raportoitu tapauksista, joissa turvapaikanhakijalla on ollut jopa yhdeksän eri henkilöllisyyttä.
On ymmärrettävää, että ihan kaikilla turvapaikanhakijoilla ei välttämättä ole henkilöllisyystodistuksia mukana Ruotsiin tullessa, mutta arkijärki sanoo, että usein kyseessä on papereiden hävittäminen tai piilottaminen tahallisesti. Tahallisuudelle voi olla hyviäkin syitä, kuten esimerkiksi poliittisen vainon välttäminen matkan aikana.
Sille on myös huonoja syitä, kuten esimerkiksi rikosseuraamuksen välttely ja ”uuden elämän” aloittaminen uudella identiteetillä. Jotkut ovat myös tekeytyneet toisen maan kansalaisiksi kuvitellen sen edesauttavan myönteisen turvapaikkapäätöksen syntymistä. Useiden henkilöllisyyksien myötä on myös mahdollista hakea turvapaikkaa tai oleskelulupaa uudestaan kielteisen päätöksen jälkeen.
On myytti, että kaikkien tulijoiden taustat tunnetaan. Ei niitä tunneta. Pahiten tämä tilanne satuttaa turvapaikanhakijoita ja oleskeluluvan saaneita, koska ymmärrettävistä syistä heidän kaikkien henkilöllisyyksiin suhtaudutaan epäluuloisesti. Jos joka toisella on tiedot pielessä, on myös vähän vaikea pelata yksittäistapauskorttia ennakkoluulojen ampumiseksi alas.
JUHANI HUOPAINEN