Ruotsin työvoimatoimistoa syytetään kaunistelusta: vain seitsemän prosenttia kotoutusohjelmasta valmistuneista opiskelee tai on tukivapaissa töissä

Ruotsin työvoimatoimisto kertoo maahanmuuttaneiden työllistämistä edistävän hankkeen sujuneen hyvin, mutta lähempi tarkastelu paljastaa rujot luvut.

Ruotsin työvoimatoimisto Arbetsförmedlingen kertoi 1. marraskuuta julkaisemassaan lehdistötiedotteessa hiljattain maahanmuuttaneiden työllistämistä edistävän hankkeen sujuneen hyvin. Kaksivuotiseen kotouttamisohjelmaan osallistui kesällä 2017 enimmillään 77.000 henkilöä. Tänä vuonna maahanmuuttajista 44 prosentin kerrotaan olevan töissä tai aloittaneen opiskelut kolme kuukautta kotouttamisohjelmasta valmistumisen jälkeen. Vielä vuosi sitten työ- tai opiskelupaikan löytäneiden osuus oli vain 32 prosenttia.

Arbetsförmedlingen otsikoi lehdistötiedotteen optimistisesti: ”Yhä useampi hiljattain maahanmuuttanut saa työpaikan”.

SVT:n mukaan tiedote herätti närkästystä. Tiedotteen tilasto-osuudesta käy ilmi, että suurin osa työmarkkinoille kotoutuneiksi väitetyistä on tempputyöllistetty, eli työpaikat pohjautuvat julkisen sektorin tukiaisiin. Vuonna 2018 vain seitsemän prosenttia ohjelmasta valmistuneista oli löytänyt opiskelupaikan tai tuista vapaan työpaikan. Vertailun vuoksi sama lukema oli vuonna 2017 neljä prosenttia. Eli tänä vuonna vain joka kuudes kotouttamisohjelman myötä muka-kotoutuneista on onnistunut siinä markkinaehtoisesti. Erityisesti naisten tilanne on surkea. Kotoutusohjelmasta valmistuneista miehistä opiskelemaan tai töihin pääsi yli puolet, mutta naisilla lukema on vain 30 prosenttia.

Expressen-lehden politiikantoimittaja Anna Dahlberg kommentoi SVT:lle tarinan suuresta menestystarinasta olevan ”selvästi harhaanjohtavaa”. Dahlbergin mukaan Arbetsförmedlingen on vaikean tehtävän edessä: matalasti koulutettujen ihmisten sovittaminen työmarkkinalle, joka edellyttää hyvää ruotsinkielen taitoa ja vähintään lukiotason tietoja, ei ole helppo tehtävä. Dahlbergin mielestä vaikeudesta huolimatta kaunistelu ei auta ketään.

Joka kolmannella ei edes peruskoulun taitoja

Talouselämä kirjoitti kesäkuussa Ruotsin aloittavan maahanmuuttajien palkkakokeilun. Kotouttamistyöpaikoiksi kutsutuissa töissä puolet palkasta maksaa työnantaja ja valtio toisen puolikkaan. Ruotsin elinkeinoelämän keskusliiton varatoimitusjohtaja Peter Jeppson kertoi TE:lle, että Ruotsissa kestää jopa yhdeksän vuotta ennen kuin puolet heikosti koulutetuista maahanmuuttajista on työllistynyt. Jeppsonin mukaan joka kolmannella maahanmuuttajalla ei ole edes peruskoulua vastaavaa tutkintoa. Koska työntekijän maksaman palkan on vastattava työntekijän tuottavuutta, kouluttamattomat maahanmuuttajat eivät saa työtä ilman valtion avustusta. Ilmeisesti kohteliaisuussyistä Jeppson kuitenkin kertoo kyseessä olevan ”samaan aikaan suuri voimavara ja suuri haaste”.

Suomen keskustelu nojaa Ruotsiin

Suomessa kuulee usein kerrottavan, että Ruotsi osaisi integroida maahanmuuttajansa Suomea paremmin. Tämä tarina nojaa pitkälti Ruotsin maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten työllisyysasteiden esittämiseen yhdessä, erittelemättä sen tarkemmin, ovatko maahanmuuttajat työperäisiä, mistä maasta lähtöisin, minkälaista palkkaa he saavat tai kuinka suuri osa työpaikoista on osittain tai kokonaan verorahoilla kustannettujen tukien varaan pohjautuvia.