

Saarakkala: Suomi joutuu valitsemaan lopulta liittovaltion tai euro-eron väliltä
Koko Jyrki Kataisen hallituksen kausi on ollut käytännössä yhtä eurokriisin hoitamista. Kaikki suuret panokset ja valtavasti sekä ajallisia, poliittisia että taloudellisia resursseja on sitoutettu kriisinhoitoon. Eduskunnalle kuuluvaa toimivaltaa on eduskunnan toimesta siirretty toistuvasti maamme rajojen ulkopuolelle, eli hintaa, joka eurokriisistä on maksettu, ei voida mitata pelkästään taloudellisina vastuina.
Eduskunnassa vain perussuomalaiset on vastustanut yksiselitteisesti kriisinhoidossa valittua ja itsenäisyyttämme kaventanutta linjaa, kun otetaan huomioon mm. vaatimuksemme käsitellä kriisinhallintamekanismeista päättäminen eduskunnassa vaikeutetussa järjestyksessä määräenemmistöllä, samoin kuin talousunionisopimus. Olemme ainoana eduskuntapuolueena johdonmukaisesti vastustaneet taloudellisten vastuidemme kasvattamista europoliittisin järjestelyin. Olemme toistuvasti vaatineet, että eduskunta saisi ottaa kantaa tapahtuneisiin toimivallansiirtoihin siten, että niiden lainsäädännöllinen yhteisvaikutus itsemääräämisoikeuteemme ja vaikutus mahdollisuuksiimme vastata perustuslain määrittämistä velvoitteista taloudellisten riskien realisoituessa punnittaisiin kokonaisuutena yhdellä kerralla. Vähittäiset toimivallansiirrot ovat murentaneet perustuslakiamme synnyttämällä luovaa perustuslaillisuuden tulkintakäytäntöä.
Huolimatta olemassa olevista erimielisyyksistä kriisinhoidossa eduskunnan on katsottava myös eteenpäin ja analysoitava, mitä vaihtoehtoja Suomella nykyisen euro-jäsenyyden lisäksi on, koska käytännössä talous- ja rahaliitto nykymuodossaan aiotaan pelastaa liittovaltioimalla se. Pohjia on hahmoteltu virallisesti EU-presidentti Van Rompuyn johtaman joukon toimesta ja niissä korostuvat euromaiden taloudellisen yhteisvastuun syventäminen ja yhteisen keskusjohtoisen sääntelyn lisääminen. Viime aikoina keskusteluun on noussut myös Euroopan keskuspankin EKP:n toimivallan muuttaminen hintavakauden eli inflaation säätelijästä talouspolitiikan vauhdittajaksi. Mikäli EKP:n mandaattia muutetaan, puhutaan silloinkin harppauksesta liittovaltioon, sillä rahanpainamisen lisääminen ja euromaiden joukkovelkakirjojen ostaminen vaatisi käytännössä kaikkien euromaiden talouspolitiikan sisällönkin alistamista Brysselin byrokraattien valtaan. Viimeistään siinä vaiheessa, kun EKP:n mandaattia ehdotetaan muutettavaksi, Suomen ja suomalaisten on valittava, jatkammeko rahaliitossa, vai otammeko käyttöön oman rahayksikön. Mitä kauemman viivytellään, sitä vaikeampaa siirtyminen omaan rahayksikköön ja itsenäiseen talous- ja rahapolitiikkaan tulee olemaan, koska yhteiset vastuumme EKP:n kautta kasvavat jatkuvasti.
Siirtyminen rahayksikköön voitaisiin tehdä myös vähitellen, ottamalla euron rinnalle käyttöön oma kansallinen, kelluva valuutta. Asiaa ovat pohtineet ansiokkaasti myös valistuneet tieteentekijät professori Vesa Kanniaisen johdolla hiljattain ilmestyneessä tieteellisessä julkaisussa.
Lähtökohta tarvittavaan kriittiseen keskusteluun on, että Suomen jäsenyys talous- ja rahaliitto EMU:ssa on olemassa oleva tosiasia, joka voi muuttua tai joka voidaan muuttaa.
Vesa-Matti Saarakkala
kansanedustaja (ps.)
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Seksuaalista väkivaltaa Saksassa torjuvat uimahallijulisteet saavat kritiikkiä – kuvissa ahdistelijoiksi esitetään valkoisia naisia ja miehiä
Kahdeksan alaikäistä tyttöä on joutunut seksuaalisen ahdistelun kohteeksi Saksan Gelnhausenin ulkouimalassa. Epäiltyinä on neljä syyrialaista miestä. Tapaus on herättänyt laajaa keskustelua Saksan uimahallien turvallisuudesta. Samalla Kölnin kaupungin uimahalleihin asennetut seksuaalisesta väkivallasta varoittavat julisteet ovat joutuneet arvostelun kohteeksi, sillä niiden katsotaan esittävän ahdistelijoina sellaisia ryhmiä, jotka tilastojen mukaan syyllistyvät näihin tekoihin kaikkein harvimmin.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Pieni- ja keskituloisille tulossa merkittävät veronalennukset, ostovoima paranee – Purra: ”Tällaisia veronalennuksia ei ole nähty vähään aikaan”
Perussuomalaisten ministeriryhmän kesäkokouksessa tänään puhunut valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi jo lausunnoilla olevista verotoimista. Tavan palkansaajalle on jäämässä kukkaroon selvästi enemmän käyttövaraa veronalennusten myötä.

Teemu Keskisarja: Seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta pitää ohjata riippumattomille ja puolueettomille medioille
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja esittää Yleisradion kutistamista siten, että seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta ohjattaisiinkin riippumattomille ja puolueettomille medioille. - Yle-veron maksajat jatkossa valitkoot itse rahoituskohteita omissa veroilmoituksissaan, Keskisarja linjaa.

Hallitus korjaa terveydenhuoltoa: Silmälääkärille pääsee nyt helpommin ja silmälasien uusimisesta tulee monelle halvempaa
Aikaisemmin optikot eivät ole voineet määrätä silmälaseja henkilöille, joille on tehty silmäleikkaus, vaan asiakas on jouduttu ohjaamaan silmälääkärin vastaanotolle. - Muutos lyhentää jonoja silmälääkäreille ja on tervetullut tilanteessa, jossa silmälääkäreistä on pula valtakunnallisesti, kertoo sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Purra: Väestönmuutos ei ole salaliittoteoriaa tai äärioikeistolaista – ”Tilastot kertovat armottomasti, kuinka ulkomaalaisväestö lisääntyy ja kasvaa, suomalaisväestö ei”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra listaa X:ssä, miksi puolue puhuu niin paljon Suomen demografisista muutoksista.