Sähkö on tänä päivänä jokaiselle suomalaiselle välttämättömyyshyödyke. Ilman sähköä ei käytännössä pysty elämään. Sähkölaskun loppusumma on kasvanut viime aikoina merkittävästi, ja näyttää siltä, että kasvaa jatkossakin.
Kataisen hallitus on korottanut sähköveroa ja tehnyt esityksen (HE 23/2013) uudeksi sähkömarkkinalaiksi, jota käsitellään parhaillaan eduskunnassa. Sillä pyritään parantamaan sähkön toimitusvarmuutta, mutta samalla maakunnissa sähköyhtiöille tulee miljardien kaapelointikustannukset parille seuraavalle vuosikymmenelle. Tämä miljardien kustannus siirtyy sähkön siirtohintoihin, joka maksatetaan kuluttajilla. Sähkölaskun jo nyt korkealla olevan siirtohinnan osuus kasvaa hallituksen toimesta entisestään.
– Sähkön toimitusvarmuuden parantaminen on hyvä tavoite. Mutta se tapa, jolla hallitus aikoo sen tehdä, ei ole hyväksyttävä. Hallitus asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan sen mukaan minkä sähköyhtiön alueella kukin sattuu asumaan, perussuomalaisten kansanedustaja Kaj Turunen toteaa.
– Käytännössä sähköyhtiöt velvoitetaan kaapeloimaan sähkölinjansa. Sisä-Suomessa on paljon sähköyhtiöitä joiden sähköverkosta 90% on ilmajohtoja. Lisäksi maasto-olosuhteet ovat vaikeat, sähkölinjat ovat pitkät ja niiden varrella on ruuhka-Suomea vähemmän asiakkaita. Näiden kansalaisten sähkönsiirtohinta kipuaa tulevaisuudessa pilviin. Toisaalta Helsingin alueella sähköverkko on jo kaapeloitu, eikä näitä kaapelointikustannuksia helsinkiläisille tule. Eriarvoisuutta lisää se, että hallitus aikoo maksattaa koko maan veronmaksajilla Helsingin sisäisen syöttökaapelin kustannukset, Turunen painottaa.
Turunen arvelee, että mikäli hallitus toteuttaa suunnitelmansa esityksen mukaisesti, se voi johtaa siihen, että tulevaisuudessa kansalaiset valitsevat kotipaikkansa sähkön siirtohintojen perusteella. Myös yritykset joutuvat tulevaisuudessa pohtimaan sijoittautumista korkean siirtohinnan alueille.
PS VERKKOTOIMITUS
Viikon suosituimmat
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.
Lue lisää
Lue lisää
