Turvapaikanhakijat töihin velvoittavan lain käyttöönotto on kilpistynyt monilla paikkakunnilla pääasiassa pakolaisjärjestöjen, ay-liikkeen sekä kaupunginvaltuustojen ja piirikuntahallitusten vihreän ja vasemmistolaisen laidan vastustukseen.
Useimmiten työvelvoite on otettu tähän asti käyttöön itäisessä Saksassa sijaitsevassa Thüringenissä, jossa velvoitetöihin on ohjattu satoja turvapaikanhakijoita.
Joillakin paikkakunnilla töihin lähteminen on jätetty vapaaehtoisuuden varaan. Eräissä kunnissa sovelletaan lain sallimaa pakkoa ja kieltäytymisestä rangaistaan avustuksia leikkaamalla. Riitoja on ratkottu myös oikeudessa. Suurimmassa osassa Saksan kuntia lakia ei ole sovellettu lainkaan.
Viheralueita hoitamaan ja katuja siivoamaan
Työkykyinen ja esteetön turvapaikanhakija voidaan velvoittaa kolmen kuukauden kuluttua maahantulosta muun muassa viheralueiden hoitoon, siivoustöihin, lumen luontiin, aputöihin kunnalliselle rakennustyömaalle ja lehtien haravoimiseen.
Kunnan omien töiden lisäksi töitä voidaan tarjota esimerkiksi urheiluseuroissa, päiväkodeissa sekä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen, kuten Punaisen Ristin, sairaaloissa ja hoivakodeissa. Kunnilla on vapaat kädet käyttää töiden teettämisessä omaa harkintavaltaansa.
80 senttiä tunnilta
Työstä maksetaan vähäinen korvaus, yleensä 80 senttiä tunnilta. Työtuntien määrä on rajattu viiteen tuntiin päivässä ja 25 tuntiin viikossa. Näin ansaittua palkkaa ei vähennetä muista avustuksista. Velvoitetyöt eivät saa vaarantaa kuitenkaan normaaleja työpaikkoja.
Työnteon uskotaan auttavan kotoutumisessa, innostavan oppimaan saksan kieltä sekä edesauttavan pääsyä myöhemmin sosiaaliturvamaksujen alaiseen työsuhteeseen.
Normaalin työpaikan saamisen edellytyksenä olevaa turvapaikkapäätöstä joutuu odottamaan Saksassa keskimäärin 6-9 kuukautta, joskus jopa vuosia.
”Jokaisen on osallistuttava työntekoon”
Monissa kunnissa työvelvoitteen käyttöönottamattomuutta on perusteltu hallinnollisilla ongelmilla. Taustalla vaikuttavat myös kielelliset, kulttuurilliset ja muut ymmärtämisongelmat. Joissakin kunnissa kieliongelmia on ratkottu kännyköiden käännösohjelmien avulla.
– On tärkeää tehdä selväksi turvapaikkaa etsiville ihmisille, että emme elä täällä täysihoitolassa, jossa kaikki tulee valmiina, vaan jokaisen on osallistuttava työntekoon, totesi Baijerin osavaltion sisäministeri Joachim Herrmann (CSU) asiasta käydyssä keskustelussa.
Työvelvoitteen käyttöönottamista helpottaa se, että jokaisella turvapaikanhakijalla on työvelvoitelain nojalla laikisääteinen tapaturma- ja työmatkavakuutus.
Vähentää ennakkoluuloja
Turvapaikanhakijoiden osallistuminen yhteisten töiden tekemiseen vaikka edes vähäiseltä osalta tekee sisäministeri Herrmannin mukaan myös saksalaisiin kanta-asukkaisiin hyvän vaikutuksen ja edesauttaa sopeutumista puolin ja toisin.
Työvelvollisuutta pitää oikeana askeleena ja ennakkoluuloja purkavana myös Thüringenin maahanmuuttoministeri Beate Meissner (CDU).
MDR-yleisradiolle antamassaan haastattelussa hän sanoo, että töihin osallistuminen on reilua myös veronmaksajien kannalta ja vahvistaa kansalaisten hyväksyntää turvapaikkajärjestelmää kohtaan.
Ay-liike, vasemmisto ja vihreät kriittisiä
Velvoitetyöllistämiseen kohdistuu Saksassa paljon myös kritiikkiä ja poliittisia paineita.
Tiukinta vastarintaa tulee demarien, vihreiden ja vasemmistopuolueiden ohella ay-liikkeeltä.
Sitä vastustavat myös alueelliset pakolaisneuvostot ja monet turvapaikanhakijoiden parissa toimivat kansalaisjärjestöt. Berliinin pakolaisneuvosto pitää velvoitetyöllistämistä pakkotyönä ja turvapaikanhakijoiden ihmisarvoa loukkaavana hyväksikäyttönä.
Pakottamisen sijasta neuvosto vaatii turvapaikanhakijoille oikeutta hakea itselleen heti alusta alkaen töitä vapailta työmarkkinoilta ja ansaita vähintäänkin lakisääteistä minimipalkkaa, joka on Saksassa 13,90 euroa tunnilta.
Greizissa määrättiin kaikki töihin
Edelläkävijänä turvapaikanhakijoiden velvoitetyöllistämisessä pidetään Thüringenissä sijaitsevaa Greizin maakuntaa, jossa kaikki alueen yli 250 turvapaikanhakijaa velvoitettiin yleishyödyllisiin töihin. Vapautuksen saivat vain kielikurssilla olevat, alle 3-vuotiaiden lasten äidit, yli 67-vuotiaat, vammaiset ja muista syistä työkyvyttömät henkilöt.
– Pilottiprojekti on tuottanut hyvän tuloksen. Turvapaikanhakijat kokevat itsensä hyödyllisiksi. He saavat selkeää rakennetta päivänsä kulkuun, voivat syventää saksan kielen tuntemustaan ja näkevät työvelvollisuuden ponnahduslautana normaaleille työmarkkinoille, kuvaa maakuntajohtaja Ulli Schäfer tilannetta maakunnan kotisivulla.
Velvoitetöissä olleista turvapaikanhakijoista 64 sai sosiaaliturvamaksujen alaisen työpaikan heti kun se oli oleskelulupien puolesta mahdollista.
Työstä kieltäytyneen avustus puolitettiin
Greizin kokemukset osoittavat maakuntajohtajan mukaan, että työvelvollisuus auttaa turvapaikanhakijaa siirtymään itsenäiseen elämään. Hän suosittelee samaa käytäntöä kaikille sosiaaliavun saajille.
Velvoitetyöllistämislakia on alettu soveltaa Greizin hyvien kokemusten jälkeen Thüringenissä myös Erfurtin kaupungissa ja Schmalkalden-Meiningenin maakunnassa.
Vuonna 1993 säädettyä mutta vasta nyt yleisemmin käyttöön otettua lakia on ehditty testata myös oikeudessa.
Eräs Greiziin sijoitettu yksittäinen irakilainen turvapaikanhakija kanteli oikeudelle avustuksensa pienentämisestä, koska oli kieltäytynyt työnteosta.
Kotimaassaan tietotekniikka-alan koulutuksen saanut ja sujuvasti englantia puhunut mies oli määrätty auttamaan ohjelmoinnissa kunnallisessa sairaalassa 17 tuntia viikossa 80 sentin tuntipalkalla. Kun mies kieltäytyi, niin kunta leikkasi puolet hänelle maksettavasta sosiaaliavusta.
Mies veti asian oikeuteen mutta hävisi jutun. Sosiaalioikeus piti sanktioiden määräämistä laillisena. Oikeus korosti päätöksessään yhteiskunnallisen osallistumisen tärkeyttä ja toimettomuuden kielteisiä vaikutuksia.
Kuukaudessa 455 euroa
Yksittäiselle turvapaikanhakijalle, joka ei asu yhteismajoituksessa, maksetaan Saksassa sosiaaliapua 455 euroa kuukaudessa vuokran, lämmityksen ja rajoitetun terveydenhoidon lisäksi. Yhteismajoituksessa asuville maksetaan taskurahana 202 euroa kuukaudessa.
Kunnasta riippuen asukkaat saavat myös ilmaiset liput alueen joukkoliikenteeseen.
Joissakin kunnissa asuntolassa asuvien käteinen raha on sidottu maksukorttiin, jolla voi maksaa alueen kaupoissa.
Kolmen vuoden maassaolon jälkeen yksittäisen pakolaisen sosiaaliapu nousee 563 euroon kuukaudessa. Lisäksi hänelle maksetaan vuokra, lämmityskulut ja terveydenhoito.
