Angela Merkel. Arkistokuvaa. / Antti Aimo-Koivisto, Lehtikuva
EU ei lämpene Turkista EU-jäsenmaihin tehtävälle pakolaisten sijoitussopimukselle, ellei Turkki saa hillittyä Kreikkaan saapuvien turvapaikanhakijoiden määrää. Näin totesi Saksan liittokansleri Angela Merkel puheessaan Saksan parlamentille.
Merkelin oli määrä tavata Turkin pääministeri Ahmet Davutoğlu, mutta tapaaminen estyi Turkin pääkaupungissa Ankarassa sattuneen pommi-iskun vuoksi. Merkel korosti puheessaan, ettei kyseisessä tapaamisessa oltaisi sovittu pakolaisten siirtämisestä Turkista EU-maihin.
– Me eurooppalaiset näytämme typeryksiltä, jos otamme toisen askeleen ennen ensimmäistä, hän totesi viitaten ensi askeleella turvapaikanhakijoiden virtaa Egeanmerellä.
Osa EU-maista hyväksyy pakolaisten vastaanottamisen suoraan Turkin pakolaisleireiltä, osa taas vaatii ensisijaisesti tiukempaa Schengen-maiden ulkorajojen valvontaa. Joidenkin maiden mielestä Kreikan pohjoisraja olisi suljettava kokonaan.
EU-mailla on toinen kiistakapula ratkottavana, sillä maat ovat sopineet enemmistöpäätöksellä 160 000 turvapaikanhakijan uudelleensijoittamisen Kreikasta ja Italiasta. Sisäiset siirrot on määrä tehdä kahdessa vuodessa, mutta toistaiseksi vain noin puoli tuhatta turvapaikanhakijaa on sijoitettu muihin EU-maihin.
Itävalta ilmoitti aiemmin tällä viikolla, että maa ottaa vastaan vain 80 turvapaikanhakijaa vuorokaudessa. Maa kuitenkin sallii vuorokaudessa 3 200 turvapaikanhakijan kauttakulun. Itävallan liittokansleri Werner Faymann kertoi, että Saksa alkaa pian seurata Itävallan esimerkkiä.
Merkel saa pakolaiskriisin takia osakseen kasvavaa kritiikkiä sekä idästä, että etelästä. Ranskakin ilmoitti varautuneisuudestaan, mutta maa ei toisaalta halunnut leimata Saksaa liiaksi.
Merkelin päänsärkyä lisää lisäksi saksalaisten luottamuksen hupeneminen. Maahanmuuttovastainen Vaihtoehto Saksalle -puolue on noussut raketinomaisesti kannatusmittauksissa. Maassa pidetään pian kolmen osavaltion vaalit. Merkelin vetämän CDU:n, ja hallituskumppani SPD:n vaaliohjelmat keskittyvät lähes yksinomaan vaihtoehtopuolueen kritisoimiseen.
Liittokansleri toivotti syyskuussa omasta puolestaan syyrialaiset turvapaikanhakijat tervetulleiksi Saksaan. Eritoten Balkanin maiden läpivirranneet ihmiset ovat laittaneet kyseiset maat kovan paineen alle. Saksaan saapui yli miljoona turvapaikanhakijaa viime vuonna.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Brysselin vallan kammareissa oli 12. helmikuuta tarkoitus esitellä lakiluonnos, joka asettaisi entistä selvästi tiukemmat rajat muun muassa puulämmitteisten tulisijojen haitallisille hiukkaspäästöille vuodesta 2027 alkaen. Sitten otettiin järki käteen - ainakin toistaiseksi.
Yhdysvaltain varapresidentti Vance on sitä mieltä, että Eurooppa on vaarassa ajautua yhteiskunnalliseen itsemurhaan, koska liian monet Euroopan maat ovat kyvyttömiä tai haluttomia kontrolloimaan rajojaan. Vance on huolissaan siitä, että rajojensa valvonnan sijasta monet EU-maat haluavat mieluummin rajoittaa omien kansalaistensa sananvapautta. Hän mainitsi Saksan esimerkkinä maasta, joka on ajautumassa tuhoon massamaahanmuuton takia. Vancen mielestä massamaahanmuutto vaarantaa myös tavallisten amerikkalaisten työläisten oikeuden "amerikkalaiseen unelmaan".
Demarimeppi, entinen SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma on saanut Iltalehdessä osakseen kovaa kritiikkiä 16 vuotta sitten vuonna 2009 eduskunnan täysistunnossa pitämästään puheenvuorosta Nord Stream -keskustelussa samaan aikaan eduskunnassa toimineilta silloisilta kansanedustajilta. Kaasuputkea lobanneen Heinäluoman sarkastiset heitot ”suikkahattuisista, punatähtisistä ja harmaapukuisista” miehistä tämän päivän kontekstissa tuskin hymyilyttävät enää demareitakaan.
Yhdistyneiden kansakuntien tuomari on tuomittu Iso-Britanniassa nuoren naisen pakottamisesta orjatyöhön.
Eräs Ruotsin taloushistorian suurimmista epäonnistumisista varmistui keskiviikkona, kun akkuvalmistaja Northvolt jätti konkurssihakemuksen Tukholman käräjäoikeudelle. Tuhannet menettävät työnsä ja vihreä siirtymä kokee pahan kolauksen. Konkurssin maksajiksi joutuvat käytännössä kaikki ruotsalaiset, sillä hankkeeseen sijoitetut eläke- ja verorahat katoavat kankkulan kaivoon.
Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen sai tänään eduskunnan luottamuksen äänin 94–53. Vihreät esitti viime viikolla Rantaselle epäluottamusta vasemmistoliiton kannattamana. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on tyytyväinen, että Rantanen sai eduskunnan luottamuksen. Hän muistuttaa, että kristittyjä vainotaan tälläkin hetkellä useassa maassa samalla, kun media vaikenee asiasta.
Historioitsija ja dosentti Ari Helo antaa tanakkaa kritiikkiä lukion historian oppikirjalle Opus 6 HI6, jonka sisällössä Helo osoittaa olevan selkeitä historiallisen ajattelun puutteita. Kirjassa esimerkiksi länsimainen monikulttuurisuuskäsitys jää tunnistamatta ja historiaa kirjoitetaan eurosokeasti, eli eurooppalaisten näkökulmaa suljetaan pois.
Jyväskylän yliopistosta kantautuu huolestuttavia uutisia. Hiljattain Ylen julkaiseman uutisen perusteella yliopistossa ollaan valmistelemassa tiettyihin koulutusohjelmiin omaa hakuväylää Suomea toisena kielenä opiskeleville. Perussuomalaisten opiskelijajärjestö pitää kannanotossaan suunniteltua positiivista syrjintää korkeakoulujen yhteishaussa älyvapaana toimintana.
Saksan tuleva kristillisdemokraattien ja demarien mustapunahallitus haluaa ottaa satoja miljardeja euroja uutta velkaa romukuntoisen armeijan kohentamiseen ja antaakseen oman panoksensa Euroopan puolustamiseen. Rahalla ei saa kuitenkaan kaikkea. Vaikka yhä useampi saksalainen pelkää Putinia, niin enemmistö ei ole valmis puolustamaan ase kädessä kotimaataan.
Kevään kuntavaaleissa SDP:n listoilla on ainakin neljä ay-järjestön istuvaa tai entistä puheenjohtajaa. Teollisuusliiton puheenjohtaja, sekä viime talven poliittisten lakkojen ”ruuvin kiristäjänä” tunnettu Riku Aalto asettuu ehdolle Vantaalla. Myös monet SAK:laisten liittojen rivijäsenet ovat asettuneet ehdolle demarien tai vasemmistoliiton listoilta.
