
Saksassa 30 000 kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta kateissa – kansa penää politiikoilta turvallisuutta
Saksan viranomaiset eivät osaa kertoa 30 000 kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen henkilön olinpaikkaa. Kateissa olevat voivat olla Saksassa tai sitten he ovat siirtyneet toisiin maihin.
Saksan tilastokeskuksen mukaan viime vuoden lopussa Saksasta turvapaikkaa hakeneita on 1,6 miljoonaa henkilöä. Vuosien 2015-16 aikana anottujen turvapaikkojen kasvu on 113 prosenttia. Aiheesta kirjoitti uutistoimisto Reuters.
Turvallisuus puhututtaa saksalaisia. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautuksia halutaan vauhdittaa. Palautuksia kannattavat kokevat olonsa turvattomaksi ja heidän mielestään politiikot eivät voi ohittaa kysymystä hartioiden kohotuksella.
Turvapaikkapolitiikka hiertää hallitustunnusteluja
Hallitustunnusteluissa turvapaikkapolitiikka hiertää eritoten liberaalidemokraattien (FDP) ja vihreiden välejä. Kristillisdemokraatit (CDU) tarvitsevat molemmat puolueet hallitukseen baijerilaisen sisarpuolue CSU:n ohella saadakseen taakseen enemmistön Saksan liittopäivillä.
FDP:n johtaja Christian Lindnerin mukaan vihreiden avointen ovien politiikka ei ole realismia. Lindner muistutti vihreitä siitä, ettei vihreiden turvapaikkapolitiikka ole saksalaisenemmistön mieleen.
Maahanmuuttokriittisyydestään tunnettu vaihtoehtopuolue AfD jyräsi syksyn vaaleissa tiensä liittopäiville ensi kertaa. Myös CSU on vaatinut pitkään vuotuista kattoa turvapaikanhakijoiden vastaanottamiselle.
Lindnerin mukaan vihreiden näkemys sataa suoraan AfD:n laariin. Vihreät tykittivät paluupostina liberaaleille, että FDP:n turvapaikkapolitiikka vilisee populistia latteuksia, ja ettei kyseisellä linjalla voida vakavasti puhua hallitusyhteistyöstä.
Perheenyhdistämisissä suurin ero
Saksan toissijaisen suojelun piirissä olevat turvapaikkaa hakeneet eivät kuuluisi keväästä alkaen enää perheenyhdistämisten piiriin. Vihreiden mielestä tämä hiertää hallitustunnusteluja.
Niin sanotun Balkanin reitin sulkeuduttua Kreikkaan on jäänyt jumiin kymmeniä tuhansia perheenyhdistämisiä odottavia ihmisiä. Osa heistä on aloittanut nälkälakon vauhdittaakseen perheenyhdistämisiä.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Työelämägallup: Vain vajaa puolet ammattiliiton jäsenistä tietää, että työttömyysturva ei edellytä liiton jäsenyyttä
Ammattiliittoon kuuluminen ei itsessään takaa turvaa työttömyyden varalta. Turvan takaa työttömyyskassan jäsenyys. Tämä ei ole selvää läheskään kaikille ammattiliittojen jäsenille.