Saksan äskettäin isännöimässä, epävirallisessa viiden EU-maan sisäministeritapaamisessa löydettiin yhteisiä linjauksia muun muassa turvapaikanhaun ulkoistamisesta.
Ylen aamussa tänään vieraillut kansanedustaja, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja näkee koko Euroopan olevan järkeistymässä maahanmuuttopolitiikan suhteen.
– Saksassakin on ymmärretty, että Saksa ei voi ryhtyä koko maailman turvapaikaksi. Nyt jo ymmärretään, että ainoa tapa vastata maahanmuuton paineeseen on pysäyttää kansainvaellus EU:n ulkorajoille, ja siten suojella Euroopan kulttuuria ja taloutta.
Keskisarja huomauttaa, että maahanmuuttopolitiikkaa on jatkossa syytä kiristää vielä lisää, jo yksin taloudellisista syistä.
– Suomen valtiolla on velkaa 185 miljardia euroa ja Venäjä vieressä. Ainakaan niin kauan kuin perussuomalaiset on hallituksessa, Suomi ei enää lähde mukaan uusiin, mielenvikaisiin maailmansyleilyhankkeisiin.
Vasemmiston unelmat vailla realismia
Ylen aamussa olivat paikalla myös SDP:n meppi Miapetra Kumpula-Natri ja vihreiden kansanedustaja Saara Hyrkkö, jotka esittivät ennalta tuttuja, todellisuudesta irrallaan olevia maahanmuuttohaaveitaan.
Hyrkkö on huolissaan siitä, että maahanmuuttopolitiikkaa EU:ssa tehdään ”pelkojen lietsonnan näkökulmasta”. Hyrkön mielestä Suomen tulisi nyt alkaa varautua siihen, että yhä entistä enemmän ihmisiä alkaa liikkua globaalista etelästä kohti pohjoista.
– On luotava turvallisia reittejä saapua Eurooppaan, jolloin ei olisi tarve käyttää vaarallisia reittejä, Hyrkkö päästeli.
Keskisarja huomautti, että mittakaava on toivoton.
– Ilmastonmuutos, väestöräjähdys ja islam muuttavat elinkelvottomaksi puolet Afrikkaa. Sieltä ryntää tänne kymmeniä, eli satoja miljoonia tunkeutujia. Heidät on pakko pysäyttää. Sen sijaan ihmisiä tulee auttaa paikan päällä kriisialueilla.
Työvoimapulaa ei ole olemassakaan
Kumpula-Natrin ja Hyrkön mielestä Suomeen täytyisi saada lisää työvoimaa, ja siihen voisi vastata maahanmuutolla.
– Ihmisiä tulee tänne työn takia, ja rakkauden takia. Nykyinen ilmapiiri ahdistaa, Kumpula-Natri sanoi, ja Hyrkkö lisäsi, miten ”työikäinen väestö vähenee”.
– Nyt tulee miettiä, miten voidaan ylläpitää palveluja, Hyrkkö päästeli.
Keskisarja totesi molemmille, että työperäinen maahanmuutto on pötypuhetta.
– Mitään työvoimapulaa ei ole olemassakaan. Suomessa on jo nyt satatuhatta ulkomaalaista työtöntä. Lisäksi tänne tulevat halpatyöläiset ovat osittain yhteiskunnan elätteinä. Nyt viimeisimpänä kymmenet tuhannet ulkomaalaisten opiskelijoiden perheenjäsenet. Jopa toisen polven maahanmuuttajista suuri osa on toimeentulotuen varassa. Suomen talous ei kestä tällaista ilveilyä.
Esimerkiksi kattava hollantilainen tutkimusraportti osoittaa maahanmuuton aiheuttavan julkiselle taloudelle jopa miljardiluokan kulut vuositasolla. Tulijat työllistyvät heikosti, tai eivät työllisty ollenkaan ja maksavat korkeintaan vain vähän veroja.
Vasemmisto pyrkii haalimaan uusia äänestäjiä
Hyrkön ja Kumpula-Natrin epärealistiset maahanmuuttohaaveet ovat tuttua lööperiä. Etenkin viime vuosikymmeneltä tähän päivään saakka vasemmisto on perustellut maahanmuuttounelmiaan väitetyn työvoimapulan tarpeen vuoksi. Näin siitä huolimatta, että maahanmuutto heikentää taloudellista huoltosuhdetta, lisää veronmaksajien rasitusta ja heikentää suomalaisen duunarin työmarkkina-asemaa.
Vasemmistolle ratkaisevaa kuitenkin on omien valta-asemien kasvattaminen kansantalouden heikentymisen kustannuksella. Maahanmuuttajat ovat vasemmistolle joko tämän hetken äänestäjiä tai tulevaisuuden äänestäjiä.
Amerikkalaiset tutkijat Edward Glaeser ja Andrei Shleifer ovat nimenneet tilanteen Curley-ilmiöksi. Nimi viittaa politiikkatoimiin, jotka kasvattavat äänestäjäkuntaa mutta samalla heikentävät julkista taloutta.
