

LEHTIKUVA
Soini: Kehitysapu täytyy tehdä tarpeettomaksi
– Nykymuotoinen kehitysyhteistyö täytyy tehdä pitemmällä aikavälillä tarpeettomaksi, sanoi perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini esitellessään eduskunnalle ulkoasiainvaliokunnan mietintöä kehitysyhteistyön vaikuttavuudesta.
Timo Soini toimii ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana. Valiokunta vaatii käytännön toimia Soinin nostaman tavoitteen saavuttamiseksi.
– Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa kokonaisvaltainen lähestymistapa, yksityissektorin roolin vahvistaminen, apuriippuvuuden analysointi ja maakohtaisten exit-strategioiden (avusta pois pääsemisen) laatiminen. Valiokunta korostaa erityisesti tyttöjen koulutuksen merkitystä kestävän kehityksen pilarina sekä maaseudun kehittämistä, Soini linjasi.
Kehitysapu ollut tehotonta
Soini korosti valiokunnan havaintoja, että kehitysapu ei ole ollut useinkaan kustannuksiinsa nähden tehokasta. Sen vuoksi valiokunta vaatii selvitettäväksi, millä keinoilla voidaan vähentää köyhyyttä ja edistää kehitystä niin kansallisesti kuin EU-tasolla.
Hän moitti, ettei hallituksen selvitys vastaa olennaiseen kysymykseen: mitä pitemmän aikavälin tuloksia ja vaikutuksia Suomen ja EU:n toiminta on saanut aikaan. Valiokunta olisi odottanut hallitukselta itsekriittisempää tarkastelua niin avun perillemenon kuin pitkäaikaisten tulostenkin osalta.
– On selvää, että vaikuttaminen pelkästään kehityspolitiikan avulla on tehotonta ja pitkällä aikavälillä kestämätöntä. Erilaiset mittarit osoittavat, että köyhyyttä on pystytty globaalisti vähentämään, mutta kehitysyhteistyön merkityksen osuus köyhyyden vähentämisessä jää edelleen avoimeksi, Soini totesi.
Hän muistutti myös, että köyhyyden vähentyminen voi johtua niinkin yksinkertaisesta seikasta, kuin määritelmästä: äärimmäisen köyhyyden rajana on pidetty 1,25 dollaria päivässä. Pienikin muutos tässä vaikuttaa köyhien määrään miljoonatolkulla.
Muut rahavirrat vaikuttavat enemmän
Soini muistutti muiden rahavirtojen nostavan kehitysmaita enemmän kuin kehitysapu: niitä ovat kauppa, investoinnit ja siirtolaisten rahalähetykset.
– Niillä on kehitysyhteistyötä huomattavasti suurempi merkitys köyhien maiden talouskasvulle.
Valiokunta korosti myös EU:n koordinaatiota kehityspolitiikan johdonmukaisuuden vahvistamiseksi.
– Myös meidän täällä eduskunnassa on syytä seurata, että oikea käsi tietää, mitä vasen tekee. Tämä edellyttää, etä eduskunta saa riittävästi tietoa käsiteltävien asioiden vaikutuksista kehitysmaihin, Soini totesi.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Demarit ja vihreät närkästyivät perussuomalaisten kehitysapumallista
Viikon suosituimmat

Purra: Surkeaa, Iltalehti, uskomattoman surkeaa
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ottaa Facebookissa kantaa Iltalehden faktojen vastaiseen uutisointiin hallituksen säästöistä. Purran mukaan Iltalehti ei kanna mitään vastuuta siitä, että se johtaa ihmisiä harhaan virheellisellä uutisoinnillaan.

Jäikö Iltalehdessä vapunvietto päälle? Toimitus häröili lehden kanteen jättiotsikon tulevasta eläkeleikkauksesta, vaikka eläkkeitä nimenomaan ei leikata – lehti pahoittelee Äpy-levelin koheltamistaan

Päivän pointti: Oikeuskanslerin ratkaisu ministeri Mari Rantasesta ei miellyttänyt Ylen toimitusta – kutsui kommunistitaustaisen professorin haukkumaan lopputulosta

Eikö tulos miellytä? – Suomalainen valtamedia vaikenee edelleen Britannian vaalituloksesta
Ison-Britannian paikallisvaalien tulos on lähes vallankumous, sillä se merkitsee käytännössä perinteisen kaksipuoluejärjestelmän tuhoa. Nigel Faragen Reformipuolue sai vaaleissa murskavoiton, mutta se ei tunnu olevan edelleenkään uutinen Suomessa. Muualla maailmassa kylläkin.

Maahanmuuton kustannukset ovat massiivisia – kansanedustaja Strandman: Suomessa maahanmuuton hintalappu on arviolta 10,5 miljardia euroa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman kertoo maahanmuuton kustannusten olleen Suomelle ja Euroopalle massiivisia ja selkeästi mukanaan tuomia hyötyjä suurempia. Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virénin tekemän karkean arvion mukaan maahanmuuton hintalappu Suomessa olisi noin 10,5 miljardia vuodessa perustuen hollantilaistutkimuksen tuloksiin.

Nigel Faragen maahanmuuttokriittinen Reformipuolue murskavoittoon Britannian paikallisvaaleissa – pääministeri Keir Starmer nöytyy, sanoo ymmärtävänsä äänestäjien raivon perinteisiä puolueita kohtaan
Nigel Faragen maahanmuuttokriittinen ja kansallismielinen Reformipuolue pyyhki perinteisillä puolueilla pöytää Britannian paikallisvaaleissa. Konservatiivit ja työväenpuolue suorastaan romahtivat äänestäjien purkaessa raivoaan nykyvaltaa vastaan. Kahden puolueen valtakausi Britanniassa on ohitse.

Maahanmuutto kasvattaa Vantaan väkilukua, mutta heikentää julkista taloutta: Verotulojen suunta kääntyi laskuun
Ulkomaalaistaustainen väestönkasvu ei tue kunnallista verotulojen kehitystä, vaan päinvastoin heikentää kuntataloutta. Ajatuspaja Suomen Perustan aiemmissa tutkimuksissa osoitettu ilmiö maahanmuuton negatiivisista talousvaikutuksista konkretisoituu nyt Vantaalla, jonka tuloverotuotot ovat kääntyneet laskuun, vaikka kaupungin väestömäärä kasvaa.

Purra: Keskusta levittää valhetta – hallitus ei ole kolminkertaistamassa tai edes korottamassa kiinteistöveron tuottoa

Mira Nieminen: Naudanliha loppuu – joko nyt ymmärretään alkutuotannon arvo?
Naudan jauheliha on loppu kaupasta. Ihmiset huolestuvat vasta silloin, kun lihatiskiltä ei enää löydy sitä, mitä on totuttu ostamaan, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen.
