Osallistuin tänään ns. Rukousaamiaiselle Washingtonissa.

Mielenkiintoinen ja avartava kokemus. Suomessa saati Euroopassa ei usein kuule merkittävässä asemassa olevien ihmisten tunnustavan uskoaan.

Täällä usko on luonteva osa elämää. On, mitä on. Vaikka sitten Jeesuksen seuraaja.

Presidentti Barack Obama puhui voimakkaasti uskonnonvapauden puolesta. Tähän näkemykseen on helppo yhtyä. Mielestäni uskonnonvapaus vahvistaa uskoa.

Obaman puheen aikana minulle tuli mieleen oma kääntymiseni roomalaiskatoliseen uskoon. Se on mahdollista, koska Suomessa on uskonnonvapaus ja meillä suvaitaan, tai ainakin 1980-luvulla suvaittiin, toiseutta ja oikeutta valita.

Päinvastoin kuin meille kailotetaan, Suomi on uskonnollisesti suvaitsevainen maa. Olen saanut kaksissa vaaleissa, viime eduskunta- ja EU-parlamenttivaaleissa, suurimman henkilökohtaisen äänimäärän.

Ihmiset ovat äänestäneet minua, eikä kirkkokuntaani. Hienoa tässä on se, että oma uskonnollinen vakaumus ei estä menestystä. Saattaa olla jopa päinvastoin. Saan tukea myös julkijumalattomilta. Se on hienoa, ei siinä äänestyslipussa uskontoa ja uskoa kysytä.

Suomalainen hymyilee usein jenkeille. Kaikki ei ole aina erinomaisesti, eikä kaikkia ole aina mukava nähdä.

Se, että puhuu pinnallisia , ei merkitse, ettei pinnan alla ole mitään. Siellä voi olla paljonkin, jota pelkää paljastaa. Epävarma ihminen yrittää miellyttää. Ei siinä mitään pahaa ole. Jokaisella on oikeus olla hyväksytty.

Tämä tapahtuma valmistuu kokonaisuudessaan omassa päässä vasta ajan kanssa. Olo on levollinen. Olen puhunut erilaisten ihmisten kanssa jokapuolelta maailmaa. Taskussa on peukalohangallinen käyntikortteja.

Suomalaisille sanon, että jos kutsu tulee, ota se vastaan. Ihmettelet näkemääsi pitkään. Minä tulen toistekin, jos kutsutaan. Harvoin saa tällaista tilaisuutta tutustua erilaisiin ihmisiin.

Henkinen ja hengellinen pahoinpitely on aina väärin. Rukous ei muuta Jumalaa, se muuttaa sinut. Ja se siinä pelottaa.

Terveisiä Suomeen. Ensi viikolla nousen taas kehään oikeiden asioiden puolesta. Sitä ennen otan kansainvälisestä ilmapiiristä kaiken irti, jotta jaksan olla taas tukevassa kunnossa Suomen politiikassa. Ja kiertää maata kuin Jerusalemin suutari. Rukoilla, kun siltä tuntuu ja kenen puolesta haluan.

+++

Täällä oli myös hinduja, muslimeita ja buddhalaisia. Uskontojen ymmärtäminen ja tunteminen on yleissivistystä.

Uskonnonopetuksen alasajo on moukkamaisuutta, jota en hyväksy. Samalla tulee sanotuksi sekin, että historianopetus on tarpeen. Kun kulkee maailmalla ja tekee sitten politiikkaa tai kauppaa, on sivistystä tuntea toinen kulttuuri, sen taustat ja uskomukset.

Ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajana olen hyötynyt suuresti koulussa saamastani opista.