

Soini Ylellä: ”En usko, että USA:n suhteet Suomen ja Pohjoismaiden kanssa rupeaisivat huononemaan”
Ulkoministeri, puheenjohtaja Timo Soini (ps.) sanoo toisessa TV-haastattelussaan Ylellä, ettei USA:n vaalitulos yllättänyt häntä.
– Ei hirveästi. Tällaista on tapahtunut vaaleissa jo ympäri maailmaa, viimeksi Britannian brexit, Soini totesi.
– Kiinnostavaa on seurata tutkimuksia vaalien jälkeen, miten äänet siirtyivät, ketkä äänestivät. Mutta Suomi ja suomalaiset voivat elää tuloksen kanssa rauhallisin mielin.
– Ulkoministerinä ajattelen, miten tämä vaikuttaa Suomen ja USA:n välillä. Tuskin kahdenvälisesti muuttuu mitään, mutta kansainväliset muutokset heijastuvat Suomeen, Soini totesi.
Donald Trump on kehottanut Euroopan maita huolehtimaan enemmän omasta puolustuksestaan ja kyseenalaistanut jopa Naton viidennen artiklan: jos ette maksa kahden prosentin BKT-osuutta puolustukseen, emme ehkä mene apuun.
Puhtia Euroopan puolustukseen
Soini piti viestiä sinänsä selvänä Euroopalle ja Naton jäsenille: sovitusta kahden prosentin tasosta pitäisi pitää kiinni, vaikka siinä ovat onnistuneet vain Viro ja Iso Britannia.
– En usko, että Artikla 5:ttä kyseenalaistetaan. Se on retorinen keino luoda painetta siihen. Sitten olisimme isojen asioiden kanssa tekemisissä , jos Artikla 5:n merkitystä todellisuudessa lähdettäisiin liudentamaan. Siihen en tässä vaiheessa lähde uskomaan, Soini totesi.
Soini piti selvänä, että Trumpin ja Venäjän johdon hyvillä suhteilla on merkitystä, on merkitystä, tulevatko henkilöt toimeen. Suomi taas on USA:n mitassa pieni tekijä ja asteikossa alhaisella tasolla. Sen vuoksi on todella tärkeää, että Suomi voi lähestyä USA:ta Pohjoismaiden kanssa. Viimeksi Pohjoismaat tapasivat presidentti Barack Obaman yhdessä, mikä oli suuri menestys.
Soini toivoo, että vastaava yhteinen lähestyminen onnistuisi myös Trumpin kanssa.
– En usko, että USA:n suhteet Suomen ja Pohjoismaiden kanssa rupeaisivat huononemaan, Soini tuumaili.
Suomelle on ylipäätään tärkeää, että yhteiseen sopimiseen perustuva kansainvälinen yhteistyö jatkuu.
Soini korostaa myös, että kansojen välinen yhteistyö tapahtuu monilla tasoilla, eikä valkoisen talon isännyys ratkaise kaikkea.
– En usko, että USA rupeaisi irtautumaan sopimuksista. Mutta monet sellaiset prosessit, jotka ovat kesken ja joista demokraatit ja republikaanit ovat eri mieltä, voivat vaikeutua, Soini viittasi kauppasopimuksiin.
Hän arvioi, että etenkin energiapolitiikka voi muuttua: esimerkiksi Alaskan öljynporausluvat voivat olla entistä löysemmässä, jos poraus vain kannattaa.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Työelämägallup: Vain vajaa puolet ammattiliiton jäsenistä tietää, että työttömyysturva ei edellytä liiton jäsenyyttä
Ammattiliittoon kuuluminen ei itsessään takaa turvaa työttömyyden varalta. Turvan takaa työttömyyskassan jäsenyys. Tämä ei ole selvää läheskään kaikille ammattiliittojen jäsenille.