PS ARKISTO
Kansanedustaja Jaana Strandman vaatii selkeyttä ja tasapainoa Suomen suurpetopolitiikkaan. Hänen mukaansa suurpetoyhdyshenkilöiden työ, Luonnonvarakeskuksen kanta-arviot sekä kannanhoidollinen metsästys muodostavat kokonaisuuden, jonka on toimittava nykyistä paremmin yhteen.
Suurpetoyhdyshenkilöt tekevät erittäin arvokasta työtä. Ilman heidän keräämäänsä havaintotietoa meillä ei olisi luotettavaa pohjaa päätöksenteolle, Jaana Strandman korostaa.
Suomessa kirjataan vuosittain kymmeniä tuhansia suurpetohavaintoja, ja esimerkiksi vuonna 2025 havaintoja tallennettiin yli 67 000. Havaintojen kerääminen perustuu pitkälti vapaaehtoisten petoyhdyshenkilöiden työhön, ja aineisto on keskeinen osa kanta-arvioita.
Strandmanin mukaan Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanta-arviot ovat välttämättömiä, mutta niiden ymmärrettävyyttä ja hyväksyttävyyttä on parannettava.
– Kanta-arvioiden tulee perustua parhaaseen mahdolliseen tietoon, mutta samalla on kuunneltava myös paikallisia havaintoja ja kokemuksia. Luottamus syntyy avoimuudesta, Strandman sanoo.
Luke tuottaa kanta-arviot yhdistämällä havaintotietoa, DNA-näytteitä ja tutkimustietoa, ja niitä käytetään suoraan riistapolitiikan päätöksenteossa. Arvioiden mukaan esimerkiksi susikanta on viime vuosina kasvanut merkittävästi, ollen vuonna 2025 noin 430–560 yksilöä .
Strandman pitää kannanhoidollista suurpetometsästystä keskeisenä keinona hallita kasvaneita kantoja ja vähentää vahinkoja.
– Suurpetokannat ovat vahvistuneet, ja se näkyy arjessa yhä useammalla alueella. Hallittu metsästys on tarpeen, jotta voidaan turvata ihmisten turvallisuus ja maaseudun elinvoima.
Esimerkiksi karhukanta on ollut viime vuosina kasvussa, ja vuoden 2025 arvion mukaan Suomessa oli jopa 2 100–2 800 karhua.
Strandman esittää kolmea keskeistä toimenpidettä: suurpetoyhdyshenkilöverkoston toiminnan turvaamista ja vahvistamista, kanta-arvioiden avoimuuden tarkkuuden parantamista sekä kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamista kestävällä tavalla.
– Suurpedot kuuluvat suomalaiseen luontoon, mutta niiden hallinnan on oltava hallittua, oikeudenmukaista ja ihmisten arjen huomioivaa, Strandman painottaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Suden kannanhoidollinen metsästys on pian todellisuutta Suomessa. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta sai tiistaina 9. joulukuuta valmiiksi mietintönsä metsästyslain muuttamisesta. Valiokunta ehdottaa säännöstä suden ympärivuotisesta rauhoituksesta poistettavaksi metsästyslaista. Valiokunnan perussuomalaiset pitävät muutosta välttämättömänä.
Keskiviikkona 14.5. eduskunnassa käytiin keskustelu hallituksen esityksestä metsästyslain muuttamiseksi. Esitys koskee suurpetojen metsästyksen mahdollistamista. Hallitusohjelman mukaan suurpetopolitiikkaa on hoidettava tavalla, joka huomioi myös sosiaalisen kestokyvyn. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen otti kantaa esitykseen omissa puheenvuoroissaan.
Hallituspuolueet ovat löytäneet nyt ratkaisun siitä, miten hallitusohjelman kirjausta valkoposkihanhien ja merimetsojen suojametsästyksestä toteutetaan.
Eduskunta käsitteli tällä viikolla metsästyslain muutosta, joka mahdollistaa suden kannanhoidollisen metsästyksen. Useat ministerit ovat yrittäneet viedä asiaa eteenpäin, ja vihdoin ratkaisu toteutuu vuoden alussa, kun uusi lainsäädäntö astuu voimaan.
Hallituksen esittämän metsästyslain muutoksen myötä susia saisi vastaisuudessa metsästää joko pyyntiluvalla tai alueellisen kiintiön perusteella. Hallitus lopettaa suden ympärivuotisen rauhoituksen. Perussuomalaiset iloitsevat esityksen etenemisestä.
Hallitus tekee historiallisesti merkittävän päätöksen suurpetopolitiikassa. Suden ympärivuotinen rauhoitus poistuu ja kannanhoidollinen metsästys alkaa jo 1.1.2026. Päätös vastaa metsästäjien ja maaseudun pitkäaikaiseen vaatimukseen.
Viikon suosituimmat
Ylen työntekijöiden epäasiallinen käytös työterveysvastaanotoilla on herättänyt huolta palveluntarjoajassa. Asiasta kertoo Ylen ohjelmatyöntekijöiden ammattijärjestö YOT jäsenviestissään. Järjestön mukaan tilanne voi pahimmillaan vaikuttaa työterveyslääkäreiden saatavuuteen.
Saksan kristillisdemokraattinen liittokansleri Friedrich Merz ilmoitti maanantaina pyrkivänsä siihen, että noin 80 prosenttia Saksassa oleskelevista yli 900 000 syyrialaisista voisi palata kotimaahansa kolmen vuoden kuluessa. Merz teki ilmoituksen yhteisessä lehdistötilaisuudessa Syyrian siirtymävaiheen presidentin kanssa Berliinissä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen ihmettelee Facebook-kirjoituksessaan Opetushallituksen harjoittamaa islamin valkopesua. Koposen mukaan Opetushallituksen tavoitteet islamin osalta sisältävät jopa suoranaisia valheita.
Ylen osaamisen, uudistumisen ja hyvinvoinnin päällikkö Elisa Venäläinen kommentoi nyt Suomen Uutisten esille nostamaa kohua, joka kytkeytyy Ylen työntekijöiden epäasialliseen käytökseen työterveyshuollossa.
Kokoomusnaiset tyrmistyivät sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin esityksestä säätää järjestöpomoille palkkakatto. Se uhkaa horjuttaa maan tapaa, jossa poliittinen eliitti on hallinnut veronmaksajien rahoilla pyöriviä järjestöjä.
Maahanmuuttajien rahalähetykset kotimaihinsa ovat kasvaneet merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana. Tilastot kertovat tosin vain osan totuudesta, sillä epävirallisia kanavia pitkin kulkeva valuutta jää virallisten lukujen ulkopuolelle. Romahtaneessa valtiossa siirtorahalla voi olla ratkaiseva merkitys arjen selviämistaistelussa.
Sosialidemokraattien kansanedustaja ja Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Eveliina Heinäluoma omistaa kolme hintasäänneltyä Hitas-asuntoa Helsingissä. Samaan aikaan SDP ajaa usean Hitas-asunnon omistusrajoituksia.
Suvaitsevaisuuden ja antirasismin edistämisestä on tullut Suomeen oma teollisuudenhaaransa, jota enimmäkseen julkinen sektori rahoittaa.
Perussuomalaisten poliitikko Aki Mäkipernaa kertoo, että Facebook poisti hänen tilinsä viime viikonloppuna. Hän arvioi, että taustalla voi olla poliittisesti motivoituneita ilmoituksia.
Perussuomalaiset esitti Oulussa hiilineutraalisuustavoitteen siirtoa vuodesta 2035 vuoteen 2050, jotta veronmaksajille ei koituisi tyyristä lisälaskua. Yksikään valtuutettu perussuomalaisten lisäksi ei hyväksynyt siirtoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu ihmettelee Oulun valtuutettujen tärkeysjärjestystä, etenkin kun samaiset puolueet aikovat kesäkuussa lakkauttaa jopa 17 lähikoulua tai kouluyksikköä rahanpuutteen takia.
