Suomen Kuvalehti liittyi perjantaina niiden viestimien joukkoon, jotka ovat alkaneet puhua maahanmuuton aiheuttamista sisäisen turvallisuuden ongelmista edes suurin piirtein niiden oikeilla nimillä. Jutun (vain tilaajille) ingressissä todetaan, että etenkin turvapaikanhakijat ovat yliedustettuina Suomen henkirikostilastoissa. Vanha meno jatkui kuitenkin jo seuraavassa lauseessa: sen mukaan epäilyt useiden lasten törkeästä hyväksikäytöstä Oulussa ja Helsingissä ovat saaneet poliitikot lupaamaan nopeita toimia, ja että ”helppoja ratkaisuja ei ole”.

Kuten Suomen Uutiset aiemmin kirjoitti, valtamediasta kuuluu maahanmuuttokriittisiä ääniä – vanhasta linjasta on poikettu ainakin neljässä isossa viestimessä. Suomen Kuvalehti otti varovaisen askeleen totuudenmukaisuuteen kertomalla avoimesti siitä, kuinka suuren osuuden seksuaalirikoksista maahanmuuttajataustaiset miehet tekevät.

– Viime vuonna lähes joka neljäs seksuaalirikoksista epäilty oli ulkomaalainen. Alaikäisiin kohdistuneissa tapauksissa joka viides. Tilastojen kärjessä ovat irakilaiset ja afganistanilaiset, toimittaja Aurora Rämö kirjoittaa jutussan.

Rämö toteaa myös, että ”syitä ja selityksiä tilastolliselle yliedustavuudelle on pohdittu paljon. Varsinaisia tutkimuksia on tehty hyvin vähän”. Väite pitää sinänsä paikkansa. Yhtä ilmeistä syytä ja selitystä Rämö ei kuitenkaan mainitse koko jutussa lainkaan. Palataan siihen tämän jutun lopussa.

Ulkomaalaistaustaisille useammin ehdottomia vankilatuomioita

Rämö toteaa jutussaan mielenkiintoisen seikan, joka on jäänyt maahanmuuttokriittisissäkin piireissä vähälle huomiolle:

– Jostain syystä kuitenkin ulkomaalaistaustaiset toimitaan raiskauksista huomattavasti suomalaistaustaisia useammin ehdottomaan vankeuteen.

Syy voisi tietysti olla esimerkiksi se, että ulkomaalaistaustaiset tekijät syyllistyvät törkeämpiin, raaempiin tekoihin silloinkin, kun rikosminike on sama. Toisin sanoen perussuomalaistenkin usein siteeraamat tutkimukset eräiden maahanmuuttajaryhmien yliedustuksesta seksuaalirikostilastoissa saattvat jopa aliarvioida tätä yliedustusta. Mitä törkeämpi teko, sitä todennäköisemmin tekijä on maahanmuuttaja.

Toimittaja Rämö viittaa siihen ainoaan tutkimukseen, jossa on pyritty analysoimaan maahanmuuttajataustaisten miesten yliedustusta rikollisuustilastoissa. Kyse on tutkimuksesta, johon on viitattu vaihtoehtomediassa ja somessa lukemattomia kertoja, mutta valtamediassa ani harvoin.

– Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti tarkasteli vuonna 2014, miten ikä ja sukupuoli selittävät maahanmuuttajien rikollisuutta neljässä rikostyypissä: pahoinpitelyissä, ryöstöissä, varkauksissa ja raiskausrikoksissa. Samalla tutkittiin tulotason ja asuinpaikan vaikutusta, Rämö kertoo.

Yksi tutkimuksen tekijöistä, yliopistotutkija Martti Lehti kertoi Suomen Kuvalehdelle, että iän, sukupuolen tulotason ja asuinpaikan selitysarvo on muiden rikostyyppien osalta melko suuri, muttei tyhjentävä.

– Iän, sukupuolen ja sosiaalisten syiden vaikutus pyritään poistamaan, jotta luvut olisivat kuvaavampia. Sitä kutsutaan vakioinniksi. Suomeen tulleissa, erityisesti irakilaisissa ja afganistanilaisissa, kun on nuoria miehiä suhteellisesti paljon, Rämö kuvailee tutkimusmenetelmää.

Seksirikoksia ei selitä mikään muuttuja yhtä hyvin kuin lähtömaa

Lehti kuitenkin toteaa, että juuri raiskauksissa näiden muiden tekijöiden vaikutus oli erittäin pieni.

Tähän asti mennään kuten maahanmuuttokriittisissä keskusteluissa on totuttu faktapohjaisesti argumentoimaan. Mutta sitten SK:n toimittaja Rämö tekee radikaalin johtopäätöksen lähes olemattomalla aineistolla. Rämö väittää, että kulttuurieroilla, joita ”perussuomalaiset toistelevat ja joihin syyrialaismies vetosi hovioikeudessa, ei vaikuttaisi olevan suurempaa merkitystä. Maahantulon muodolla näyttäisi olevan enemmän vaikutusta kuin lähtömaalla”.

– Ne maat, joista tullaan pakolaisstatuksella, ovat aika korkealla tilastoissa. Sieltä, mistä maahanmuutto on pääasiassa työperäistä, myös Afrikan maista tulevilla, rikollisuusluvut ovat matalat”, Lehti totesi Suomen Kuvalehdelle.

Pakolaisstatuksella Suomeen tulee nuoria miehiä sankoin juuri niistä maista, joissa valtauskontona on islam ja sharia on lainsäädännön ja moraalin perusta koko yhteiskunnassa. Työperäinen maahanmuutto tulee Suomeen pääasiassa ei-islamilaisista maista.

Uskontoon pohjautuvat kulttuurierot ovat siten tilastotiedon perusteella edelleen perustelluin hypoteesi, vaikka se pyritään yhä kieltämään tosiseikoista huolimatta. Suomen Uutiset kirjoitti jo vuosia sitten islamiin liittyvästä denialismista, jossa yritetään loputtomiin keksiä vaihtoehtoisia hypoteeseja ilmeisimmän selitysmallin tilalle.

Toisaalta turvapaikanhakijoiden määrän vähentäminen näyttäisi ennaltaehkäisevän rangaistuksia riippumatta siitä, kuinka suuri rooli uskonnolla tai kulttuurilla rikosaktiivisuuteen on – jos kerran nimenomaan turvapaikanhakijat ennemmin kuin muut maahanmuuttajat syyllistyvät useammin seksuaalirikoksiin.

Julkisuudessa on arvailtu, että kysymys voisi olla traumoista, pitkistä vastaanottokeskuksissa vietetyistä ajoista, perheestä erossa olemisen aiheuttamasta sosiaalisen kontrollin puutteesta, Suomen Kuvalehti toteaa.

– Syistä voi esittää mitä tahansa hypoteeseja, ja suurimmaksi osaksi ne ovat ihan järkeenkäypiä. Mutta asiaa kannattaisi tutkia ennen kuin ryhdytään tekemään ehkäisysuunnitelmia, totesi Lehti SK:lle.

Ulkomaalaisten ja kantasuomalaisten raiskaukset

SK:n artikkelissa viitataan myös usein kuultuun argumenttiin, jonka mukaan ulkomaalaisten tekemiin raiskauksiin suhtauduttaisiin jotenkin eri tavoin kuin suomalaisten tekemiin.

Tähän väitteeseen vastasi hyvin Professorin Ajatuksia -blogin anonyymi kirjoittaja:

Syyn ensimmäinen osa on yksinkertaisesti se, että suomalaiset seksuaalirikolliset meillä on joukossamme joka tapauksessa. Ja heidän tekonsa ovat aivan yhtä tuomittavia ja kohtelun oikeudessa tulee olla täsmälleen samanlaista kuin ulkomaalaisten, eli seurausten pitää olla riippumattomia uskonnosta, ihonväristä tai äidinkielestä.

Syyn toinen osa on puolestaan se, että ulkomaalaisia seksuaalirikollisia meillä on ainoastaan, mikäli heitä muuttaa maahamme. Ja se taas on suorassa yhteydessä Suomessa harjoitettuun maahanmuuttopolitiikkaan eli muualta tulevien rikollisten lukumäärään me voimme vaikuttaa helposti – toisin kuin kantaväestöön kuuluvien.

Helppoja ratkaisuja siis on olemassa, toisin kuin Suomen Kuvalehti jutussaan antaa ymmärtää. Maahanmuuton vähentäminen ei edes maksa mitään, vaan vähentää dramaattisesti julkisen talouden taakkaa ja kestävyysvajetta, kuten Suomen Perustan tutkimus osoittaa.