Tanskan viranomaiset luonnehtivat maan työmarkkinamallia termillä flexicurity. Sen voisi pankkitermein suomentaa vaikka joustoturvaksi.
Malli perustuu kolmeen pointtiin: helppoon palkkaamiseen ja irtisanomiseen, kattavaan työttömyysturvaan sekä aktiiviseen työnhakuun ja uudelleenkoulutukseen.
Valtio panostaa voimakkaasti uudelleenkoulutusohjelmiin sekä työllistymistä edistävään ohjaukseen. Tavoitteena on palauttaa työttömät mahdollisimman nopeasti takaisin työmarkkinoille.
Irtisanominen helpompaa
Flexicurity perustuu myös pitkään työmarkkinajärjestöjen yhteistyöhön. Palkat ja työehdot sovitaan työehtosopimuksissa, eikä Tanskassa ole lakisääteistä minimipalkkaa. Kaksi kolmesta työntekijästä kuuluu ammattiliittoon ja työtaistelut ovat harvinaisia.
Työnantajat voivat irtisanoa työntekijöitä verrattain helposti ilman raskaita oikeusprosesseja tai suuria irtisanomiskuluja. Vastineeksi työntekijöitä turvaa vahva ansiosidonnainen työttömyysturva. Työttömyyskassan jäsenet voivat saada työttömyyspäivärahaa jopa kahden vuoden ajan.
Uusi työ löytyy nopeasti
Juuri irtisanomissuoja on erilainen Tanskassa ja Suomessa. Työnantaja ei Tanskassa tarvitse työsuhteen päättämiseen tuotannollisia ja taloudellisia perusteita, ilmoitus riittää. Sen pitää tosin olla kirjallinen. Muutosneuvotteluita ei tarvita.
Jos lähtö työpaikalta tulee nopsasti, niin uusi työpaikkakin usein löytyy ilman joutavaa odottelua. Keskimääräinen työttömyysaika on 3,5 kuukautta, kun Suomessa vailla töitä ollaan luokkaa 10 kuukautta.
Toki tässäkin on huomattava, että Tanskan taloudella on mennyt suotuisasti ja maa on elänyt menestyvien yritystensä myötä omaa ”Nokia-momentumiaan”. Novo Nordisk on esimerkiksi ollut Euroopan arvokkain yhtiö, mutta nyt menestystarinaan on ilmennyt vakavia mutkia. Tanskan valtiovarainministeriö onkin laskenut kasvuennustettaan kolmesta prosentista 1,4 prosenttiin.
Oppositio vääntää draamaa
Suomessa hallitus on tehnyt lakiesityksen, jonka mukaan henkilöön liittyvässä irtisanomisessa riittäisi jatkossa perusteeksi asiallinen syy nykyisen asiallisen ja painavan syyn sijasta. Suomalaista yhteiskunnallista ilmapiiriä kuvannee se, että eduskunnan lähetekeskustelussa oppositio väänsi tästäkin värikästä draamaa.
– Sosiaalidemokraattien retoriikka lakimuutoksen ympärillä on naurettavaa. Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on paitsi mahdollisuus myös riski. Nimenomaan tällä uudistuksella halutaan antaa selkänojaa pienyrittäjille työntekijöiden palkkaamiseen, kommentoi perussuomalaisten eduskuntaryhmän toinen varapuheenjohtaja Miko Bergbom.