Suosio sotki gallupit

Viime eduskuntavaaleissa oli vain yksi voittaja, perussuomalaiset. Häviäjiä olivat paitsi kaikki muut puolueet, myös tärkeimmät puolueiden kannatusarvioita tekevät tutkimuslaitokset.

Perussuomalaisten kannatus oli Taloustutkimuksen viimeisessä mittauksessa ennen vaaleja 15,4 prosenttia ja TNS Gallupilla 16,9 prosenttia. Iso jytky oli lopulta 19,1 prosenttia, yli virhemarginaalin verran arvioitua enemmän.

Näin iso virhe yleensä melko luotettavasti kohdalleen osuvissa ennusteissa on herättänyt epäilyjä tarkoitushakuisuudesta. Erityisen epäilyttävänä on pidetty kannatuksen romahdusta viimeisessä mittauksessa ennen vaaleja. Maaliskuusta huhtikuuhun 2011 perussuomalaisten kannatus putosi Taloustutkimuksella 1,8 ja TNS Gallupilla 1,5 prosenttiyksikköä.

Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Juho Rahkosella on ilmiölle yksinkertainen selitys: äänestysaktiivisuus.

– Oli vaikea etukäteen tietää, että äänestysprosentti nousee jopa 2,6 prosenttiyksikköä edellisvaaleista, kun se siihen asti oli laskenut vaalista toiseen kuin lehmän häntä.

Keskustalaiset unessa

Nukkuva puolue sotki tutkimuslaitosten keskeistä menetelmää, niin sanottua korjauskerrointa. Korjauskertoimissa otetaan huomioon myös ne, jotka eivät ilmoita puoluekantaansa tai eivät äänestäneet edellisissä vaaleissa, siis nukkuvat.

– Vuoden 2011 vaalien edellä korjauskertoimet olettivat, että suuri osa perussuomalaisten kannattajista jää tälläkin kertaa nukkumaan – mutta eivätpä jääneet, Rahkonen selittää.

Keskustan kannattajista odotettua suurempi osa taas jätti äänestämättä. Niinpä myös keskustan romahduksen mittaluokka tuli vaali-iltana yllätyksenä. Mutta miksi näitä korjauskertoimia sitten käytetään, jos ne johtavat tällaisiin yllätyksiin?

– Vain ja ainoastaan siitä syystä, että kannatusarviot olisivat tarkempia. Kaikkiin mielipidetutkimuksiin tehdään painotuksia sen tiedon perusteella, mitä on käytettävissä, Rahkonen sanoo.

Ideana on, että muutaman tuhannen haastateltavan otos vastaisi oleellisten tekijöiden suhteen suomalaista väestöä. Ikä-, sukupuoli- ja asuinpaikkatietojen mukaan painottaminen on rutiinia kaikenlaisissa kyselytutkimuksissa. Jos vaikka eteläsuomalaisia nuoria miehiä sattuisi haastateltaviksi pienempi osuus kuin heitä on väestössä, tämä vääristymä oikaistaan korjauskertoimilla.

– Tämän lisäksi puoluekannatuksessa meillä on käytössä mainio lisätieto, jollaista ei ole muissa tutkimuksissa: edellisten vaalien tulos. Toki me käytämme sitä tietoa hyväksemme, koska sillä tavalla puoluekannatustiedot ovat edes kohtalaisen tarkkoja, Rahkonen perustelee.

– Jos tällaisia tilastollisia painotuksia ei käytettäisi, puoluekannatusarviot heittelisivät selvästi enemmän kuin ne nyt tekevät, Rahkonen sanoo.

Tuloskunnolla merkitystä

TNS Gallupin toimialajohtaja Juhani Pehkonen on samaa mieltä.

Jos kannatusmittauksia julkaistaisiin pelkkänä raakadatana, lukemat olisivat aivan outoja ja heittelehtisivät suuresti sinne tänne. Raakaluvut ovat niin vinoja, että niiden osalta ei voida tehdä johtopäätöksiä kannatuksen tasosta.

Pehkosen mukaan varsinkin kokoomuksella ja vihreillä on raakaluvuissa tavanomaisesti aika suuri yliedustus, joka voi selittyä monellakin eri tavalla. Perussuomalaisten käännettä huonompaan suuntaan juuri ennen vaaleja ei kuitenkaan voi selittää korjauskertoimien virheillä. Onkin ihan mahdollista, että tämän käänteen tutkimuslaitokset tunnistivat aivan oikein. Muutos maaliskuusta huhtikuuhun oli sekä Taloustutkimuksella että TNS Gallupilla samansuuntainen, ja melkein samansuuruinenkin.

– Viime eduskuntavaalien osalta yksi relevantti teoria on se, että perussuomalaisten kannatus maaliskuussa 2011 kävi yli 20 prosenttia ja sitten tasaantui vähän alaspäin, Pehkonen arvelee.

Vähän paremmalla tuloskunnon ajoituksella Soini olisi siis saattanut päästä aloittamaan hallitusneuvottelut paalupaikalta.

Puolueetonta tutkimusta

Pehkonen ja Rahkonen vakuuttavat, että puoluekannatukset lasketaan täysin mekaanisesti, eli mitään hihasta vedettyjä mutukorjauksia ei käytetä.

– Me toimimme tieteellisten periaatteiden mukaan. Voimme milloin tahansa sanoa kenelle tahansa, että jos tulokset eivät miellytä, tehkää itse tutkimus. Alan vakiintuneita menetelmiä käyttäen tuloksen pitäisi olla tekijästä riippumatta suunnilleen sama, Rahkonen haastaa.

Korjauskertoimen suurin kompastuskivi on Rahkosen mukaan äänestysaktiivisuus.

– Jos äänestysprosentti muuttuu huomattavasti siitä, mitä on aikaisemman kokemuksen perusteella syytä odottaa, äänimäärät saattavat realisoitua hieman eri tavalla kuin mittaukset näyttävät.

Rahkosen mukaan tilanne on nyt eduskuntavaalien 2011 jälkeen paljon helpompi, koska perussuomalaisten kannattajien äänestyskäyttäytyminen on paremmin tiedossa.

– Eduskuntavaalien 2011 tulokseen vertaamalla saadaan varsin luotettavaa tietoa kannatusarvion laskemisen tueksi.

Pehkosen mukaan kannatusarviot saattavat yli- tai aliarvioida puolueiden kannatuksen muutoksia tilanteessa, jossa puoluekentässä ennakoidaan tavanomaista suurempia muutoksia. Menetelmät ovat omiaan aliarvioimaan muutoksen suuruutta.

– Perussuomalaiset ovat edellisiin kunnallisvaaleihin verrattuna huimassa kasvussa, mutta eduskuntavaaleihin nähden hienoisessa laskussa. Käytämme edellisiä eduskuntavaaleja korjauksessa.

Periaatteessa voi olla niin että mielipidetiedustelut toimivat kuntavaaleissa nyt perussuomalaisten osalta toisin päin.

Vaalipäivänä siis todennäköisesti nähdään melko tarkkaan viimeistä mittausta vastaava tai sitä vähän huonompi tulos.

 

TEKSTI: Marko Hamilo

KUVA: Matias Turkkila