Manikyyritutkimus

Helsinkiläinen PS-varavaltuutettu Mika Merano ruotii kirjoittamassaan, tänään julkaistussa tiedepamfletissa Suomen Akatemian jakamaa tutkimusrahoitusta, josta on viime vuosina irronnut huomattavia summia tieteellisesti kyseenalaisille tai jopa täysin marginaalisille kohteille. Tuore julkaisu osoittaa samalla, että suomalaisen tiedepolitiikan haasteena on tieteen ja politiikan osittainen sekoittuminen, mikä uhkaa jo tieteen uskottavuutta ja sen kykyä tuottaa luotettavaa tietoa kaikkien hyväksi.

Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.