Europäättäjien varmana vakuutena peräänkuuluttama pankkiunioni ei pelasta Eurooppaa tulevilta pankkikriiseiltä, kirjoittaa Taloussanomat.
– Pankkien ja valtioiden välinen yhteys johtuu pankkijärjestelmän peruspiirteistä – joita pankkiunioni ei muuta. Niinpä seuraavakin kriisi puhkaisee luottamuskuplan ja kaataa pankkeja veronmaksajien syliin, saivatpa päättäjät pankkiunioninsa perustettua tai eivät, kirjoittaa Jan Hurri torstaisessa analyysissaan.
Tähän saakka pankkien ja valtioiden välillä on vallinnut kohtalonyhteys, joka on saattanut valtiot pinteeseen heikkojen pankkien sortuessa. Tästä tahdottaisiin eroon kolmella keinolla.
Pankkiunionin keinot
Valvonta ylikansallistettaisiin euroalueen ylivalvojalle. Kriisitoimista päättäminen siirrettäisiin ylikansalliselle kriisivirastolle. Pääomitukseen saisi käyttää EVM-vakausmekanismin rahoja. Talletussuoja siirrettäisiin ylikansallisesti yhteiselle vastuulle.
Idean mukaan yhteinen valvonta kasvattaisi hartiat niin suuriksi, etteivät yksittäiset maat sortuisi pankkien takia.
Pankit leijuvat
luottamuskuplalla
Tämä ei Taloussanomien mukaan kuitenkaan riitä. Tämä johtuu siitä, että pankit toimivat hyvinäkin aikoina eräänlaisen luottamuskuplan päällä. Niiden varoista, asiakkaiden talletuksista, vain pieni osa on kiinni vaihtokelpoisessa omaisuudessa, kuten käteisessä rahassa tai keskuspankin varantotalletuksina.
Suurimman osan varoistaan pankit lainaavat uusina luottoina laina-asiakkaille tai sijoittavat valtioiden velkakirjoihin tai muihin arvopapereihin.
Pyramidimainen rakenne
Kun pankki lainaa rahaa asiakkaalleen, perustaa tämä pankkiin samalla tilin. Sitä kautta pankki saa uutta rahaa, jota voidaan lainata uusille asiakkaille, jotka perustavat pankkiin tilin jne. Tämähän muistuttaa ketjukirjettä tai pyramidia – hyvin käy niin kauan kuin luottamusta riittää.
– Tästä syntyy koko pankki- ja rahajärjestelmämme ketjukirjemäinen perusluonne – ja alttius luottamuksen ajoittaiselle rakoilulle ja kriiseille. Tämä pankkijärjestelmän luottamuksenvarainen perusluonne on synnyttänyt myös voimakkaan siteen pankkien ja valtioiden välille, Taloussanomat kirjoittaa.
Rahatalous perustuu suurimmaksi osaksi velkarahoitukseen ja talouskasvu pankkijärjestelmän luotonlaajennukseen.
– Tätä luottamusta turvaavat tiukan paikan tullen keskuspankit ja valtiot – tahtoivatpa ne tai eivät. Tätä ei pankkiunioni muuksi muuta, Taloussanomat kirjoittaa. http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2013/08/07/unioni-tai-ei-pankit-leijuvat-paaosin-tyhjan-paalla/201310888/170
Veli-Pekka Leskelä
Viikon suosituimmat
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.
