Pääministeri Lars Løkke Rasmussenin kansallismielinen hallitus on päättänyt romuttaa runsaat 10 vuotta toimineen keskitetyn sote-järjestelmän. Alueellinen järjestelmä puretaan, liike-elämän sekä byrokraattien edut unohdetaan ja tilalle pystytetään kansalaisten etuja palveleva paikallinen hoitojärjestelmä. Siinä sivussa säästyy verorahaa eli 500 000 turhaa sairaalakäyntiä ja 40 000 hukkaan mennyttä hoitopäivää vuodessa jäävät historiaan. Uuden sotemallin soveltaminen alkaa vuoden 2020 loppuun mennessä ja se on käytössä koko Tanskassa vuonna 2025.
Tanska perusti oman sotensa vuonna 2007 kuntauudistuksen yhteydessä. Tuolloin perustettiin viisi sote-aluetta, lakkautettiin 13 lääniä ja kuntien määrää vähennettiin kolmasosaan entisestä. Nyt kuntia on Tanskassa 98. Näin laskee Tanskan kuntien verkkojulkaisu.
Uudessa systeemissä sotea hallinnoidaan kolmella tasolla. Valtio budjetoi, viisi aluetta vastaa suurimpien sairaaloiden toiminnasta ja nykyisten alueiden tehtävät jaetaan paikallisille terveydenhuolto-organisaatioille. Nämä 21 paikallisorganisaatiota toimivat asiaan perehtyneen Suomen Kuntalehden mukaan lähellä potilasta akuuttisairaaloiden ympäristökunnissa.
Tanska luopuu, Suomi pystyttää byrokratian
Tanskan hallitus haluaa luopua runsaat 10 vuotta toimineesta sotesysteemistä, koska sairaanhoito halutaan tuoda potilaan luo eikä päinvastoin. Nykyinen malli on osoittautunut kalliiksi, koska potilaat ramppaavat pitkänkin matkan takaa sairaalassa hoitamassa vähäisetkin vaivansa.
Tanskan pääministeri Lars Løkke Rasmussenin mukaan uudella systeemillä vältetään 500 000 joutavaa sairaalareissua ja 40 000 turhaa hoitopäivää vuonna 2025. Nämä rahat voidaan investoida yhä parempaan paikalliseen terveydenhoitoon.
Suomalaiset poliitikot ovat laukanneet innolla Tanskassa tutustumassa paikalliseen soteen ja nyt Tanska tekeekin täyskäännöksen. Kuntaliitossa työskentelevä rkp:n varapuheenjohtaja Sandra Bergqvist kokee, että Suomi on menossa samaan ansaan kuin Tanska vuonna 2007. Asiasta uutisoi Uusi Suomi -verkkolehti.
– Ollaan luopumassa toimivista alueellisista yksiköistä ja halutaan luoda uutta hallintotasoa. Tämä pidentää potilaiden matkoja ja tuottaa isoja hallinnollisia kustannuksia, Berqvist toteaa Uuden Suomen mukaan.
SUOMEN UUTISET