
Tanskan hallitus tuli järkiinsä: Sote säpäleiksi ja katse ihmiseen
Pääministeri Lars Løkke Rasmussenin kansallismielinen hallitus on päättänyt romuttaa runsaat 10 vuotta toimineen keskitetyn sote-järjestelmän. Alueellinen järjestelmä puretaan, liike-elämän sekä byrokraattien edut unohdetaan ja tilalle pystytetään kansalaisten etuja palveleva paikallinen hoitojärjestelmä. Siinä sivussa säästyy verorahaa eli 500 000 turhaa sairaalakäyntiä ja 40 000 hukkaan mennyttä hoitopäivää vuodessa jäävät historiaan. Uuden sotemallin soveltaminen alkaa vuoden 2020 loppuun mennessä ja se on käytössä koko Tanskassa vuonna 2025.
Tanska perusti oman sotensa vuonna 2007 kuntauudistuksen yhteydessä. Tuolloin perustettiin viisi sote-aluetta, lakkautettiin 13 lääniä ja kuntien määrää vähennettiin kolmasosaan entisestä. Nyt kuntia on Tanskassa 98. Näin laskee Tanskan kuntien verkkojulkaisu.
Uudessa systeemissä sotea hallinnoidaan kolmella tasolla. Valtio budjetoi, viisi aluetta vastaa suurimpien sairaaloiden toiminnasta ja nykyisten alueiden tehtävät jaetaan paikallisille terveydenhuolto-organisaatioille. Nämä 21 paikallisorganisaatiota toimivat asiaan perehtyneen Suomen Kuntalehden mukaan lähellä potilasta akuuttisairaaloiden ympäristökunnissa.
Tanska luopuu, Suomi pystyttää byrokratian
Tanskan hallitus haluaa luopua runsaat 10 vuotta toimineesta sotesysteemistä, koska sairaanhoito halutaan tuoda potilaan luo eikä päinvastoin. Nykyinen malli on osoittautunut kalliiksi, koska potilaat ramppaavat pitkänkin matkan takaa sairaalassa hoitamassa vähäisetkin vaivansa.
Tanskan pääministeri Lars Løkke Rasmussenin mukaan uudella systeemillä vältetään 500 000 joutavaa sairaalareissua ja 40 000 turhaa hoitopäivää vuonna 2025. Nämä rahat voidaan investoida yhä parempaan paikalliseen terveydenhoitoon.
Suomalaiset poliitikot ovat laukanneet innolla Tanskassa tutustumassa paikalliseen soteen ja nyt Tanska tekeekin täyskäännöksen. Kuntaliitossa työskentelevä rkp:n varapuheenjohtaja Sandra Bergqvist kokee, että Suomi on menossa samaan ansaan kuin Tanska vuonna 2007. Asiasta uutisoi Uusi Suomi -verkkolehti.
– Ollaan luopumassa toimivista alueellisista yksiköistä ja halutaan luoda uutta hallintotasoa. Tämä pidentää potilaiden matkoja ja tuottaa isoja hallinnollisia kustannuksia, Berqvist toteaa Uuden Suomen mukaan.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Jengipomon pidätys Turkissa enteilee huumemarkkinoiden uusjakoa Pohjolassa – valtatyhjiö täytetään tavalla tai toisella
Rikollispomon pidätys Turkissa johtaa valtatyhjiöön Pohjoismaiden ja ennen kaikkea Ruotsin huumekaupassa. Myös kilpailevan jengin johtaja on maanpaossa, joten järjestäytyneen rikollisuuden mannerlaatat ovat liikkeessä. Tyhjiöillä on tapana täyttyä, tavalla tai toisella.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää