

Terhon työryhmä tunnistaa tosiasiat: verotus on jo tapissa
Suomen talous on ylivelkainen ja tarvitsee uudenlaisia, radikaalejakin uudistuksia. Maamme ansiotuloverotus ja pääomatuloverotus ovat olleet jo pidempään maksimitasolla. Suomessa ei ole mahdollista lisätä verotuloja kiristämällä ansiotuloverotusta eikä pääomatuloverotusta. Sama tilanne on EU-maista Tanskassa ja Ruotsissa. Veroprosentteja voidaan korottaa, mutta verotuotot jäävät pakkasen puolelle.
Suomessa sekä ansiotuloverojen tekemättä jätetyt indeksitarkastukset vuodelle 2013 että pääomatuloverojen vaalikauden alussa toteutetut kiristykset jäävät tuotoiltaan negatiivisiksi. Taulukkolaskentaharjoitukset, joilla väitetään saatavan lisää verotuloja ansiotuloverotusta ja pääomatuloverotusta kiristämällä ovat staattisia laskelmia, eivätkä ota huomioon käyttäytymismuutoksia.
Veroprosenttien ja julkisen vallan verotuksella kerättävien kokonaisverojen epälineaarista suhdetta ja sen muodostamaa käyrää on pohdittu vuosisatojen ajan. Näistä pohdinnoista tunnetuin on Laffer-käyrä, joka kuvaa veroprosenttien ja verotuksella kerättävien eurojen suhdetta. Veroprosenttien ja kerättävien eurojen suhde muistuttaa etäisesti väärinpäin olevan U-kirjaimen muotoa. Käyrän muoto vaihtelee, mutta ei yleensä ole symmetrinen. Laffer-käyrän lakipiste osoittaa suurimman mahdollisen kerättävien verotulojen määrän kunkin verotyypin osalta. Käyrän alamäki maksimin jälkeen on yleensä huomattavasti jyrkempi kuin edeltävä ylämäki. Veroprosentin nosto Lafferin käyrän osoittaman maksimiveroprosentin yli tosiasiassa alentaa saatavien veroeurojen määrää.
Ansiotulojen verotusta ei keskimäärin voida korottaa, koska veroprosentit ovat verotuottojen kannalta jo keskimäärin Suomessa maksimissaan. Suomessa alemmissa tuloryhmissä olevien ansiotuloverotusta kiristämällä on mahdollista saada lisää veroeuroja. Sitä ei oikeudenmukaisuussyistä ole realistista toteuttaa. Paremmin ansiotuloja tienaavien veronkiristykset puolestaan johtavat kerättävien veroeurojen laskuun. Tämä johtuu yksinkertaistaen siitä, että henkilö, jolla on taloudellista liikkumavaraa, pystyy suhteellisen vaivattomasti muun muassa lykkäämään tulojaan, muuttamaan tulojaan toiseen muotoon ja jopa siirtämään tulojaan verotettavaksi muualla. Yksilölle mukava valinta lisätä hieman vapaa-aikaa työnteon lomaan on tyypillinen tapa, joka johtaa kokonaistasolla alempaan verokertymään. Lomarahan muuttaminen vapaaksi on tätä tyypillisimmillään ja verottaja kustantaa siitä leijonanosan yhä useammalle.
Suomessa ei ole ollut pitkään aikaa mahdollista saada merkittävästi lisää verotuloja kiristämällä ansiotuloverotusta eikä pääomatuloverotusta. Tilanne on ollut toinen euroalueen avustettavien maiden osalta. Vuonna 2010 Euroopan keskuspankin sarjassa julkaistun työpaperin mukaan Suomen olisi ollut mahdollista saada vain 3% lisää verotuloja kiristämällä ansiotuloverotusta ja 0% kiristämällä pääomaverotusta. Vastaavasti euroalueen avustettavissa maissa verotuottoja olisi saatu ansiotulojen verotusta kiristämällä reippaasti enemmän: Kreikassa 7%, Espanjassa 13%, Portugalissa 14% ja Irlannissa peräti 30%. Samaan aikaan kun Suomessa olisi ollut mahdollista saada 0% lisää verotuloja kiristämällä pääomatuloverotusta, Kreikassa vastaava oli 2%, Espanjassa 2%, Portugalissa 3% ja Irlannissa 8%.
Verotuksen kiristämisen vaikutukset avustettavissa maissa eivät toki olisi kuin korkeintaan hieman lieventäneet tilannetta, koska vaadittavat avustussummat ovat suhteessa niin suuria. Oikeudenmukaisuuden nimissä asia on kuitenkin erittäin ongelmallinen. Miten motivoida suhteessa selvästi korkeammin verotettu suomalainen veronmaksaja siihen, että siirrämme velkarahaa selvästi kevyemmin verotetuille veronmaksajille euroalueella? Sampo Terhoa väljästi lainaten ongelma on se, että suomalainen ostaessaan yhden mersun maksaa veroina toisen mersun verran. Nämä verorahat siirretään sitten avustettaviin maihin veronmaksajille, jotka jo entuudestaan saavat mersun suomalaisiin veronmaksajiin nähden puoleen hintaan.
Työryhmän näkemys, että nykytilanteessa tarvitaan aivan uudenlaisia, hyvinkin radikaaleja uudistuksia, on ehdottomasti oikea. Ansiotuloverotuksen ja pääomaverotuksen kiristäminen vähentää verotuloja nykytilanteessa. Näiden verojen korottaminen ei toimi, koska se tosiasiassa pahentaa julkisen talouden velkaongelmia. Työryhmän perusajatus on poikkeuksellisen kirkas, mutta yksityiskohdat vaativat toki runsaasti hiomista, keskustelua ja pohdintaa.
Kai Järvikare
kauppatieteiden tohtori
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Seksuaalista väkivaltaa Saksassa torjuvat uimahallijulisteet saavat kritiikkiä – kuvissa ahdistelijoiksi esitetään valkoisia naisia ja miehiä
Kahdeksan alaikäistä tyttöä on joutunut seksuaalisen ahdistelun kohteeksi Saksan Gelnhausenin ulkouimalassa. Epäiltyinä on neljä syyrialaista miestä. Tapaus on herättänyt laajaa keskustelua Saksan uimahallien turvallisuudesta. Samalla Kölnin kaupungin uimahalleihin asennetut seksuaalisesta väkivallasta varoittavat julisteet ovat joutuneet arvostelun kohteeksi, sillä niiden katsotaan esittävän ahdistelijoina sellaisia ryhmiä, jotka tilastojen mukaan syyllistyvät näihin tekoihin kaikkein harvimmin.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Pieni- ja keskituloisille tulossa merkittävät veronalennukset, ostovoima paranee – Purra: ”Tällaisia veronalennuksia ei ole nähty vähään aikaan”
Perussuomalaisten ministeriryhmän kesäkokouksessa tänään puhunut valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi jo lausunnoilla olevista verotoimista. Tavan palkansaajalle on jäämässä kukkaroon selvästi enemmän käyttövaraa veronalennusten myötä.

Teemu Keskisarja: Seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta pitää ohjata riippumattomille ja puolueettomille medioille
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja esittää Yleisradion kutistamista siten, että seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta ohjattaisiinkin riippumattomille ja puolueettomille medioille. - Yle-veron maksajat jatkossa valitkoot itse rahoituskohteita omissa veroilmoituksissaan, Keskisarja linjaa.

Hallitus korjaa terveydenhuoltoa: Silmälääkärille pääsee nyt helpommin ja silmälasien uusimisesta tulee monelle halvempaa
Aikaisemmin optikot eivät ole voineet määrätä silmälaseja henkilöille, joille on tehty silmäleikkaus, vaan asiakas on jouduttu ohjaamaan silmälääkärin vastaanotolle. - Muutos lyhentää jonoja silmälääkäreille ja on tervetullut tilanteessa, jossa silmälääkäreistä on pula valtakunnallisesti, kertoo sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Purra: Väestönmuutos ei ole salaliittoteoriaa tai äärioikeistolaista – ”Tilastot kertovat armottomasti, kuinka ulkomaalaisväestö lisääntyy ja kasvaa, suomalaisväestö ei”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra listaa X:ssä, miksi puolue puhuu niin paljon Suomen demografisista muutoksista.