

Terhon työryhmä tunnistaa tosiasiat: verotus on jo tapissa
Suomen talous on ylivelkainen ja tarvitsee uudenlaisia, radikaalejakin uudistuksia. Maamme ansiotuloverotus ja pääomatuloverotus ovat olleet jo pidempään maksimitasolla. Suomessa ei ole mahdollista lisätä verotuloja kiristämällä ansiotuloverotusta eikä pääomatuloverotusta. Sama tilanne on EU-maista Tanskassa ja Ruotsissa. Veroprosentteja voidaan korottaa, mutta verotuotot jäävät pakkasen puolelle.
Suomessa sekä ansiotuloverojen tekemättä jätetyt indeksitarkastukset vuodelle 2013 että pääomatuloverojen vaalikauden alussa toteutetut kiristykset jäävät tuotoiltaan negatiivisiksi. Taulukkolaskentaharjoitukset, joilla väitetään saatavan lisää verotuloja ansiotuloverotusta ja pääomatuloverotusta kiristämällä ovat staattisia laskelmia, eivätkä ota huomioon käyttäytymismuutoksia.
Veroprosenttien ja julkisen vallan verotuksella kerättävien kokonaisverojen epälineaarista suhdetta ja sen muodostamaa käyrää on pohdittu vuosisatojen ajan. Näistä pohdinnoista tunnetuin on Laffer-käyrä, joka kuvaa veroprosenttien ja verotuksella kerättävien eurojen suhdetta. Veroprosenttien ja kerättävien eurojen suhde muistuttaa etäisesti väärinpäin olevan U-kirjaimen muotoa. Käyrän muoto vaihtelee, mutta ei yleensä ole symmetrinen. Laffer-käyrän lakipiste osoittaa suurimman mahdollisen kerättävien verotulojen määrän kunkin verotyypin osalta. Käyrän alamäki maksimin jälkeen on yleensä huomattavasti jyrkempi kuin edeltävä ylämäki. Veroprosentin nosto Lafferin käyrän osoittaman maksimiveroprosentin yli tosiasiassa alentaa saatavien veroeurojen määrää.
Ansiotulojen verotusta ei keskimäärin voida korottaa, koska veroprosentit ovat verotuottojen kannalta jo keskimäärin Suomessa maksimissaan. Suomessa alemmissa tuloryhmissä olevien ansiotuloverotusta kiristämällä on mahdollista saada lisää veroeuroja. Sitä ei oikeudenmukaisuussyistä ole realistista toteuttaa. Paremmin ansiotuloja tienaavien veronkiristykset puolestaan johtavat kerättävien veroeurojen laskuun. Tämä johtuu yksinkertaistaen siitä, että henkilö, jolla on taloudellista liikkumavaraa, pystyy suhteellisen vaivattomasti muun muassa lykkäämään tulojaan, muuttamaan tulojaan toiseen muotoon ja jopa siirtämään tulojaan verotettavaksi muualla. Yksilölle mukava valinta lisätä hieman vapaa-aikaa työnteon lomaan on tyypillinen tapa, joka johtaa kokonaistasolla alempaan verokertymään. Lomarahan muuttaminen vapaaksi on tätä tyypillisimmillään ja verottaja kustantaa siitä leijonanosan yhä useammalle.
Suomessa ei ole ollut pitkään aikaa mahdollista saada merkittävästi lisää verotuloja kiristämällä ansiotuloverotusta eikä pääomatuloverotusta. Tilanne on ollut toinen euroalueen avustettavien maiden osalta. Vuonna 2010 Euroopan keskuspankin sarjassa julkaistun työpaperin mukaan Suomen olisi ollut mahdollista saada vain 3% lisää verotuloja kiristämällä ansiotuloverotusta ja 0% kiristämällä pääomaverotusta. Vastaavasti euroalueen avustettavissa maissa verotuottoja olisi saatu ansiotulojen verotusta kiristämällä reippaasti enemmän: Kreikassa 7%, Espanjassa 13%, Portugalissa 14% ja Irlannissa peräti 30%. Samaan aikaan kun Suomessa olisi ollut mahdollista saada 0% lisää verotuloja kiristämällä pääomatuloverotusta, Kreikassa vastaava oli 2%, Espanjassa 2%, Portugalissa 3% ja Irlannissa 8%.
Verotuksen kiristämisen vaikutukset avustettavissa maissa eivät toki olisi kuin korkeintaan hieman lieventäneet tilannetta, koska vaadittavat avustussummat ovat suhteessa niin suuria. Oikeudenmukaisuuden nimissä asia on kuitenkin erittäin ongelmallinen. Miten motivoida suhteessa selvästi korkeammin verotettu suomalainen veronmaksaja siihen, että siirrämme velkarahaa selvästi kevyemmin verotetuille veronmaksajille euroalueella? Sampo Terhoa väljästi lainaten ongelma on se, että suomalainen ostaessaan yhden mersun maksaa veroina toisen mersun verran. Nämä verorahat siirretään sitten avustettaviin maihin veronmaksajille, jotka jo entuudestaan saavat mersun suomalaisiin veronmaksajiin nähden puoleen hintaan.
Työryhmän näkemys, että nykytilanteessa tarvitaan aivan uudenlaisia, hyvinkin radikaaleja uudistuksia, on ehdottomasti oikea. Ansiotuloverotuksen ja pääomaverotuksen kiristäminen vähentää verotuloja nykytilanteessa. Näiden verojen korottaminen ei toimi, koska se tosiasiassa pahentaa julkisen talouden velkaongelmia. Työryhmän perusajatus on poikkeuksellisen kirkas, mutta yksityiskohdat vaativat toki runsaasti hiomista, keskustelua ja pohdintaa.
Kai Järvikare
kauppatieteiden tohtori
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.