Suomen työttömyysturvaa ollaan laajentamassa koskemaan myös kolmansista maista tulleita ihmisiä. Hallitus esittää, että kolmansien maiden, siis EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisille maksetaan työttömyysturvaa, jos he täyttävät Suomessa työssäoloehdon ennen työttömäksi jäämistään. Tämän vielä ymmärrän, mutta sitä en ymmärrä, että työttömyysturvaa maksetaan vaikka he eivät asuisi Suomessa.
Meillä on asumisperusteinen sosiaali- ja työttömyysturva. Kolmansien maiden kansalaisilta ei asumisperustetta vaadita. Hallituksen esityksessä sanotaan selvällä suomen kielellä, että kolmannen maan kansalaisella, on oikeus työttömyyspäivärahaan Suomessa oleskelun jatkuessa, vaikka häntä ei pidetä Suomessa asuvana. Mitä ihmettä tämä tarkoittaa? Tarkoittaako tämä sitä, että EU:n ulkopuolelta tuleva henkilö saa puolen vuoden työskentelyn jälkeen suomalaisen työttömyysturvan omaan kotimaahansa esimerkiksi Thaimaahan tai Somaliaan. Jos näin on, saavat he varsinaiset kissanpäivät omassa maassaan suomalaisella turvalla.
Voimassaolevan lainsäädännön mukaan Suomessa työttömyyspäivärahaa saavalla ihmisellä on lupa matkustaa kolmeksi kuulaudeksi työnhakuun johonkin toiseen EU-maahan. Henkilön vakituisen asuinpaikan on kuitenkin oltava Suomessa. Jos kolmansien maiden ihmisiltä ei tätä samaa vaadita, saattavat he hyvinkin saada luvan mennä omaan maahansa vastaavaksi kolmeksi kuukaudeksi etsimään työtä, tai viettämään lomaa.
Nyt kolmansista maista tulevilta kansalaisilta ei esityksen mukaan vaadita Suomessa asumista. Tämä on vaarallinen tie, koska se uhkaa koko sosiaaliturvamme perusteita. Jos meilläkin sosiaaliturva muuttuu pikkuhiljaa työperusteiseksi, kuten useimmissa EU-maissa, tietää se tuntuvaa heikennystä kaikkein hankalimmassa ahdingossa oleville ihmisille.
Kolmansista maista tulevien kohdalla sanotaan, että kyse on marginaalisesta määrästä ihmisiä. Marginaali tai ei, se on iso periaatteellinen kysymys. Olemmeko valmiita tähän?
MARIA TOLPPANEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Vantaa on Suomen vieraskielisin kaupunki, jonka asukkaista lähes kolmannes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Luvut puhuvat puolestaan kaupungista, jossa työttömyys ja riippuvaisuus sosiaalituista ovat huippuluokkaa koko maan tasolla. Vantaa voi näyttää suunnan, johon Suomi on maahanmuuton myötä menossa - jos sitä ei selvästi rajoiteta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Pride-teemapelipaidasta henkilökohtaisen vakaumuksensa vuoksi kieltäytyneen jääkiekkoilija Veli-Matti Savinaisen tapaus on ollut viikonlopun keskustelunaihe. Savinaisen Pride-nihkeys poiki saman tien voimakkaan reaktion Setalta, cancelointiyrityksen ja jopa vihjailua lakimuutoksista. Vihreän puolueen puheenjohtajalla Sofia Virralla näyttäisi myös olevan oma roolinsa tapahtumien taustalla.
TPS:n SM-liigaottelussa syntyi viikonloppuna kohu, kun kokenut hyökkääjä Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pelaamasta Pride-teemapelipaidassa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom muistuttaa, että työntekijällä on Suomessa oikeus kieltäytyä poliittisesta tai ideologisesta toiminnasta työpaikallaan.
Jääkiekkoilija Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pukemasta Pride-paitaa TPS:n pelissä, koska ei halua julkisesti tukea Pride-ideologiaa. Turun Setan paikallisjohto ilmoitti, että Savinaisen ei olisi pitänyt edes pelata, kun hän ei suostunut käyttämään Pride-paitaa. Samalla Seta julkaisussaan valitti sitä, että Suomen syrjintälainsäädäntö estää tällaisen sivuuttamisen. Ajatus on pysäyttävä. Ihminen pitäisi sulkea ulos työtehtävästään siksi, että hän ei suostu julkisesti osoittamaan ideologista uskollisuutta Pridelle, kirjoittaa Perussuomalaisen Nuorison 1. varapuheenjohtaja Jyri Tallgren.
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
