Olen ollut kansanedustajana lähes neljä vuotta. Tuona aikana olen seurannut yhteiskuntamme tilaa lähietäisyydeltä ja koko päivittäisen valveillaoloajan. Mitä pidemmälle kausi on edennyt, sitä enemmän minua on ärsyttänyt tämän maan valtaapitävien toiminta väärien kuvitelmien ja sitä seuranneen toimettomuuden vallassa.

Kataisen-Urpilaisen ja Stubbin-Rinteen hallitusten toiminta on perustunut täysin väärään todellisuuteen. Muistan hyvin, kun Jyrki Katainen kolmisen vuotta sitten sormi pystyssä vakuutti, että nousukausi on ihan nurkan takana. Eikä Alexander Stubb ole ollut yhtään parempi, sillä hän vajaat neljä vuotta sitten Kreikan ensimmäisen apupaketin  jälkeen vakuutti, että “nyt asiat ovat kunnossa niin Kreikassa kuin muuallakin Euroopassa. Joka muuta väittää on pölhöpopulisti.”

Muut talousviisaat ovat olleet yhtä pihalla. Lähes poikkeuksetta hekin ovat luvanneet melko auvoista tulevaisuutta “tilapäisistä ongelmista huolimatta”.

Viime aikoina on näkynyt merkkejä, että todellisuudentaju on pikku hiljaa palailemassa. Hyvä niin, sillä maamme on jopa 90-luvun lamaa pahemmassa tilanteessa. Vitsit ovat vähissä.

Vaalien jälkeen tähän maahan tarvitaan vahva kolmen ison puolueen hallitus. Se saa unohtaa mediapelin ja gallupluvut. Se saa keskittyä rankkoihin toimiin tämän maan nostamiseksi ulos siitä suosta, johon nykyiset ja osin myös edelliset hallitukset ovat sen saattaneet.

Edessä on pitkä, kivinen taival. Helppoja ratkaisuja ei ole.

Reijo Tossavainen
kansanedustaja (ps.)