
TS: Sote-laki ei valmistu syksyksi
Keväällä lihotetun sote-työryhmän työ näyttää niin vaikealta, että se tarvitsee vielä enemmän työvoimaa. Muuten ei aikataulussa pysytä. Missään tapauksessa sote-laki ei valmistu eduskunnan syyskaudella käsiteltäväksi. Näin sanoo sote-uudistusta vetävä sosiaali- ja terveyspalveluosaston osastopäällikkö Kirsi Paasikoski Turun Sanomissa.
Lisää resursseja ministeriöön tarvitaan nyt siksi, että ennestäänkin monimutkaisen lain kirjoittamisen yhteydessä ministeriön on kuultava laajasti perustuslain asiantuntijoita. Näitä samoja asiantuntijoita kuuli jo aiemmin perustuslakivaliokunta. Työmäärää lisää Paasikosken mukaan se, ettei perustuslakivaliokunta ottanut kantaa hallituksen esityksen perustuslainmukaisuuteen.
Isäntäkuntamalli vastoin perustuslakia
Ongelmia tuottaa hallituksen ajatus tuottaa sote-palvelut maakuntien suurten keskuskuntien voimin isäntäkuntamallilla. Peruspalvelujenkin tuottamiseen pitäisi olla vähintään 20 000 asukasta. Nekin tehtäisiin pienempiin kuntiin isäntäkuntaperiaatteella.
Alle 20 000 asukkaan kunnat jäisivät vaille suoraa päätösvaltaa palveluiden järjestämiseen. Alle 20 000 kunnat saisivat yhteisen edustajan sote-hallintoon, jos pienten kuntien yhteenlaskettu väkiluku ylittää 20 000 asukkaan rajan.
Useiden lakiasiantuntijoiden mukaan tämä erottelu loukkaa kuntien itsehallintoa. Tämän vuoksi uusi laki pitäisi ehkä kirjoittaa perustuslain säätämisjärjestyksessä. Se vaatisi asian siirtämistä seuraaville valtiopäiville. Tai lain kirjoittamista niin, että perustuslaki ei tuottaisi ongelmia. Tämä voisi hallituksen näkökulmasta vesittää hankkeen.
Paasikosken mukaan edes lisätyövoiman avulla ministeriö ei saa lakiesitystä eduskuntaan ennen ensi kevättä.
– En pidä mitenkään mahdollisena, että laki etenisi syyskaudella eduskuntaan, Paasikoski sanoo Turun Sanomissa.
Sote-lain valmisteluryhmä julkistaa tänään väliraporttinsa. Eduskunnan käsittelyyn lain arvioidaan tulevan ensi maaliskuun lopussa tai huhtikuussa. Tänään julkistettavasta väliraportista kuntien lausuntoja odotetaan lokakuun 11. päivään mennessä.
ps verkkotoimitus
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.
