
Tuomioja haukkui EU:n lyttyyn
Osat tuntuivat kääntyneen eduskunnan tiistaisessa selontekokeskustelussa, joka käsitteli EU:n kriisinhallintaoperaatiota Keski-Afrikassa. Kun perussuomalaiset olivat ensin antaneet tukensa suomalaisten rauhanturvaajien osallistumiseen rauhan rakentamiseen Afrikassa, ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) haukkui EU:n lyttyyn kyvyttömyydestä nopeaan ja tehokkaaseen toimintaan.
Tuomioja asettui perussuomalaisten linjalle siinä, miksei EU:n nopean toiminnan joukkoja ole Afrikassa käytetty. Hän pyysi jopa anteeksi perussuomalaisilta luultuaan ensin, että ryhmä olisi asettunut vastustamaan operaatiota.
– Konseptissa on jotain perinpohjaisesti väärin, kun taistelujoukkoja ei voida käyttää. Sitten pitää suorastaan kerjätä 10-50 sotilaan joukkoja, Tuomioja moitti ja ihmetteli toiminnan hitautta:
– Jos tämä edustaa EU:ssa nopeaa toimintaa – niin millaista hidas toiminta sitten on? EU:lla on tässä paljon oppimista. Voi olla, että EU voi jopa joutua jopa nostamaan kädet ylös. Mutta missä on syy? Syy on jäsenmaissa. Tilanne on synkkä unionin uskottavuuden kannalta, Tuomioja syytti ja pelkäsi, ettei unioni saa pahimmassa tapauksessa riittävän paljon joukkoja kokoon, jotta päätös voidaan tehdä.
Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja, kokoomuksen Pertti Salolainen totesi vian olevan siinä, ettei EU ole voinut sopia asiasta keskenään.
– Siinä on viesti ministereille: luokaa pelisäännöt yhdessä ministerikollegoiden kanssa, Salolainen vetosi.
Byrokraattiset esteet olivat EU:ssa
Myös puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Seppo Kääriäinen (kesk.) kysyi, miten byrokraattiset esteet nopean toiminnan joukkojen käytölle voidaan estää.
– Jos Kääriäisen mainitsemat byrokraattiset esteet olisivat Suomessa, ne olisi purettu. Mutta ne ovat EU:ssa. Kun meillä on Pohjoismaissa ja Baltiassa valmis 1500 sotilaan joukko käytettävissä nopeasti – niin miksei sitä käytetty, hän kysyi.
– Nyt on vaikeaa saada kokoon muutaman kymmenen joukkoa, koko operaatio voi jopa vaarantua. Mieluummin pitäisi varata kiinteä määrä joukkoja joka maasta tai vuorotellen. Voimavaroja tarvitaan kriisinhallintaan kuitenkin koko ajan. Suomi on jo paremmin varustautunut osallistumaan joustavasti operaatioihin, Tuomioja totesi.
Missä yhteinen turvallisuuspolitiikka?
Perussuomalaisten Tom Packalén toivoi, että jatkossa operaatioihin annettaisiin riittävät voimavarat ja strateginen analyysi ja toimittaisiin riittävän nopeasti, ettei kävisi kuin aikoinaan Ruandassa kävi.
– EU:n taistelujoukot perustettiin EU:n turvallisuuspoliittiseksi nyrkiksi. Nyt voi kysyä, missä EU:n turvallisuuspolitiikka on, hän kysyi.
SDP:n Johannes Koskinen kysyi, mikä on perussuomalaisten mainitsema yhteinen puolustuspolitiikka, kun ryhmä kaipaili maamiinoja takaisin ja moitti monia muitakin seikkoja, jotka Koskinen luetteli.
– Myönnän, että yhteisellä linjalla on ollut vaikeaa pysyä. Esimerkiksi kehitysavussa saisimme vähemmällä aikaan enemmän ja tehokkaammin. Ottawan sopimus on meille vaikea pala. Maanpuolustus on meille omantunnonkysymys. Mutta parhaamme mukaan yritämme pysyä yhteisen puolustuspolitiikan tiellä, Packalén muotoili.
Hiostus meni hukkaan
Vasemmistoliiton Risto Kalliorinne yritti hiostaa perussuomalaisia ryhmäpuheessaan, että ryhmällä olisi näytön paikka ja tukea operaatiota, jossa pakolaisuutta padotaan auttamalla ihmisiä heidän kotimaassaan.
– Hyvä pointti – etkö kuunnellut puhettamme? kuultiin perussuomalaisten puolelta heidän asetuttuaan juuri operaation tueksi.
Huomenna keskiviikkona eduskunta käsittelee huomattavasti läheisempää kriisiä pääministeri Jyrki Kataisen antaessa ilmoituksen EU-huippukokouksesta ja Ukrainan tilanteesta.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Riihimäen vankilan paistinpannukohu on vain pieni osa ongelmaa – Purra: Kohta eduskunnassa halutaan muslimiystävällistä lainsäädäntöä – ”Kyse on islamisaatiosta”
Perussuomalaiset ovat varoittaneet väestöpohjan muuttumisen vaikutuksista jo vuosia.

Yritys rajoittaa maahanmuuttoa ajautui Saksassa historialliseen kaaokseen – Antifa miehitti kristillisdemokraattien toimiston, demarit varoittavat oikeistoa “helvetin porttien avaamisesta”
Saksan kristillisdemokraattien CDU:n ja CSU:n yritys rajoittaa hallitsematonta siirtolaisuutta ja raiteiltaan syöksynyttä turvapaikkapolitiikkaa onnistui vain puoliksi. Radikaaleja linjauksia sisältävä päätöslauselma meni läpi, mutta itse lakiesitys kaatui punavihreä rajuun vastarintaan ja omien rivien pettämiseen. Demarit varoittivat oikeistoa helvetin porttien avaamisesta. Entinen CDU-liittokansleri Angela Merkel puuttui peliin antamalla tukensa punavihreille. Täyden kannatuksen kristillisdemokraatit saivat vain vihaamaltaan AfD-puolueelta.

Örebron kouluampumisessa ainakin 10 kuollutta – ampujalla ei rikostaustaa
Poliisi vahvisti tiistai-illan tiedotustilaisuudessaan, että kymmenkunta ihmistä on saanut surmansa kouluampumisessa Campus Risberskan koulussa Örebrossa. Kuolleita on löytynyt aikuisoppilaitoksen sisältä. Poliisi ei kommentoi, löytyikö kuolleita myös ulkoa.

Elon Muskin “nörttitiimi” sulki USA:n kehitysapuviraston – demokraatit raivoissaan
Demokraattien luoman USAID-sotkun selvittäminen on vasta alkanut. Jo nyt on paljastunut, että veronmaksajien rahoja on hätäavun sijasta käytetty LGBTQ- ja DEI-ideologioiden levittämiseen. Rahaa on käytetty myös median lahjomiseen eri puolilla maailmaa. Jatkossa Afganistanin talebanit joutuvat tulemaan toimeen ilman USAID-kondomeja. Rahankäyttöä tutkinut Elon Muskin "nörttitiimi" on jo saanut tappouhkauksia.

Sanna Marinin rekrynnyt Tony Blair möhli maahanmuutolla Britannian sekaisin, vaatii nyt lisää digitaalista kyttäämistä ja kasvojentunnistuskameroita ratkaisuna vasemmiston itse luomaan kaaokseen
Ison-Britannian entinen pääministeri Tony Blair ehdottaa digitaalista henkilöllisyysjärjestelmää ja valvontateknologian laajentamista vastavetona oikeiston ja kansalaisten huolille lisääntyneestä turvattomuudesta ja hallitsemattomasta massamaahanmuutosta. Blairin mukaan tässä olisi konkreettinen ratkaisu ongelmiin, joista populistit puhuvat. Hän visioi, että tekoäly ja valvontateknologia voisivat myös tehostaa julkista sektoria. Entinen pääministeri korostaa, että yksityisyyden ja tehokkuuden välillä on tehtävä valinta ja uskoo kansalaisten olevan siihen valmiita. Kriitikot ovat puolestaan huomauttaneet, että valvontayhteiskuntaa ollaan nyt ajamassa ratkaisuksi vasemmiston itsensä aiheuttamiin ongelmiin.

Oikeusministeri Leena Meri: Huumeiden piikityshuoneet täysin älyvapaa idea – ”En haluaisi sellaista yhteiskuntaa, jossa huumausaineisiin suhtaudutaan välinpitämättömästi”
Oikeusministeri Leena Meri ei tue huumausaineaktivistien esityksiä, koska se olisi väärä signaali yhteiskunnalle.

Vanha valtamedia johtaa harhaan uutisoidessaan maahanmuutosta – lukijoita vedätetään osatotuuksilla ja valikoiduilla tiedon palasilla
Useimmiten asiat alkavat mennä pieleen, kun perinteisen valtamedian sähköpostiin ilmestyy tiedote maahanmuuton vaikutuksia, etenkin taloudellisia vaikutuksia, käsittelevästä tutkimuksesta. Myös elinkeinoelämän lobbarit rakentavat omissa julkaisuissaan maahanmuuton vaikutuksista ruusuista kuvaa. Lähes aina pimentoon jää tavallisen veronmaksajan näkökulma, vaikka hän lopulta joutuu maahanmuuton kulujen maksajaksi.

Antikainen: Ilmastokeskustelu on kummelikamaa – nyt muka Suomen metsät tuottavat päästöjä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Suomen metsiä päästölähteiksi väittävä Luonnonvarakeskus irrottautuu poliittisesta ohjauksesta ja laatii uudet laskelmat, jotka perustuvat rehellisyyteen ja todellisuuteen.

Vasemmistoliitto ottaisi vastaan kaikki ihmiset, jotka vain pääsevät rajan yli Suomeen – Mäkelä: Vaarallista puhetta – ”Jos kaikki otettaisiin vastaan, se väki ei lopu koskaan”
Vasemmistoliitto ei tue rajaturvallisuuslain jatkamista, ja vasemmisto haluaa myös lisää työperäistä maahanmuuttoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä muistuttaa, että myös EU-komissio on nyt hyväksynyt sen, että turvapaikanhaun voi rajalla keskeyttää tietyssä tilanteessa.