
Turkin kriisi hermostutti EU-maiden johtajat – maan asema tulppana siirtolaisvirralle vaakalaudalla
Myös euromaiden mahdolliset sijoitustappiot huolestuttavat vaaleihin valmistautuvaa poliittista johtoa – IMF:ää haikaillaan pelastamaan kasvot. Taloustoimittaja ja analyytikko Juhani Huopainen analysoi Turkin finanssikriisin poliittisia seurauksia.
Turkin finanssikriisin syveneminen on huolestuttanut EU-maiden johdon. Financial Times -lehden mukaan Kansainvälisen Valuuttarahaston (IMF) virkamies on kertonut EU-neuvoston pyytäneen heinäkuussa tapaamista IMF:n kanssa.
Neuvoston eli EU-maiden pääministerien huolenaiheena oli, että Turkin kriisi saattaisi tuhota EU:n ja Turkin välisen sopimuksen siirtolaisvirran pysäyttämisestä.
Vuoden 2015 siirtolaiskriisin jälkimainingeissa EU ja Turkki tekivät maaliskuussa 2016 sopimuksen, jossa Turkki sitoutui käytännössä sulkemaan EU:n vastaisen rajansa siirtolaisliikenteeltä. Kaikki Turkin kautta EU:n puolelle tulleet siirtolaiset ja turvapaikanhakijat voidaan palauttaa Turkkiin.
Vastineeksi EU suostui ottamaan vastaan Turkissa hyväksytyn turvapaikan saaneita syyrialaisia, maksamaan Turkille kuusi miljardia euroa sekä pohjustamaan viisumipakon keventämistä maiden välillä.
Turkki on toistuvasti uhkaillut katkaisevansa sopimuksen, koska EU ei ole maksanut sovittua summaa ja viisumivapaus ei ole edennyt.
Toimittajan kommentti
EU:n ja Turkin välistä pakolaissopimusta on kritisoitu voimakkaasti. Geopoliitikkojen mielestä sopimus tukee ja vahvistaa Turkin monella tapaa ongelmallisen hallinnon legitimiteettiä. Lisäksi se antaa Turkille vaarallisen vipuvarren, jolla kiristää Eurooppaa.
Tervetuloa-tahojen mielestä pakolaisten ja siirtolaisten oikeudet ja hyvinvointi eivät toteudu Turkissa luotettavalla tavalla. Nuivien mielestä sopimus on kaksinaismoralistinen, koska laajasti on kerrottu siirtolaisvirtojen vastaanottamisen olevan rikkaus, voimavara ja velvollisuus, vaikka EU todellisuudessa pyrkii aktiivisesti estämään siirtolaisten saapumista Eurooppaan.
Mikäli Turkin tulppa poistuisi, EU-maat joutuisivat itse valitsemaan rajojen sulkemisen tai siirtolaisvirran väliltä. Jos rajat pidettäisiin auki siirtolaisille, se tulisi sietämättömän kalliiksi, olisi merkittävä turvallisuusriski ja sataisi kansallismielisten puolueiden laariin. Jos taas rajoja laitettaisiin kiinni, se sataisi EU:n ulkorajamaissa populistien laariin ja heikentäisi jo entisestään heikossa tilassa olevaa Euroopan sopimuspohjaisuutta.
Miksi EU sitten halusi tavata IMF:n tämän asian tiimoilta? Euroalueen pankit ovat luotottaneet Turkkia. FT:n mukaan espanjalaisilla pankeilla on 80 miljardin, ranskalaisilla 40 miljardin ja italialaisilla vajaan 20 miljardin euron saatavat.
EU-maiden johto toivoo, että joku maksaisi Turkin ulos kriisistä ennenkuin Turkin presidentti Recep Erdoğan esittää rahavaatimuksen. Jos IMF ”pelastaisi” Turkin, ei näyttäisi siltä, että Eurooppa maksaa taas jonkun sille kuulumattoman finanssikrisin tai on kiristettävissä. Samalla halutaan välttyä tilanteelta, missä EU joutuisi EU-parlamenttivaalien alla väsäämään muutaman pankkinsa kallista pelastusohjelmaa. Päättymättömät vastuunkantokierrokset tuskin äänestäjiä ilahduttaisivat.
Juhani Huopainen
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää