LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Turun Perussuomalaiset aloitti nimien keräämisen kansalaisadressiin, jolla vastustetaan Turkuun suunniteltua raitiotiehanketta.
Turun Perussuomalaiset aloitti kansalaisadressin raitiotiehanketta vastaan. Nimien kerääminen käynnistyi sunnuntaina yhdistyksen naistenpäivän tapahtuman yhteydessä.
Adressin tavoitteena on antaa turkulaisille mahdollisuus tuoda esiin kantansa raitiotiehankkeeseen ennen lopullista valtuustopäätöstä.
– Haluamme kuunnella kaupunkilaisia ja antaa heidän äänensä kuulua turkulaisessa päätöksenteossa. Toivomme, että kaikki hankkeeseen kriittisesti suhtautuvat turkulaiset antavat nimensä adressiin poliittisen päätöksenteon tueksi. Suurin osa turkulaisista kuitenkin vastustaa tämänhetkisen tiedon valossa raitiotiehanketta, toteaa Turun Perussuomalaisten puheenjohtaja Joni Laakso.
Nimien keräämistä jatketaan kevään aikana myös muissa tapahtumissa eri puolilla Turkua.
– Tämä kampanja ei ole vain perussuomalaisten asia, vaan kaikkien turkulaisten yhteinen asia. Mahdollisesti toteutuessaan raitiotiehankkeen kasvavien kustannuksen seurauksia maksaisivat myös monet tulevat sukupolvet – puhumattakaan niistä pienyrittäjistä, joilta mullistuva kaupunkikuva tuhoaa loputkin mahdollisuudet harjoittaa elinkeinoaan yhä ahtaammassa keskustassa, yhdistyksen 1. varapuheenjohtaja Kasper Holtari muistuttaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Turun kaupunginhallitus päätti raitiotieyhtiön lisärahoituksesta kahdella miljoonalla eurolla varsin köykäisin perustein. Lisälistalle ilmestyi yllättäen esitys, joka perusteli lisärahoitustarvetta venyneellä päätösaikataululla. Hanketta kritisoivat perussuomalaiset pitävät rahankäyttöä raitiotiehankkeen ympärillä leväperäisenä.
Kaikki kuntavaaleissa valittavat perussuomalaiset äänestävät raitiotien toteutusta vastaan, arvioi Turun perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Juha Anttila. Myös 10 vuotta Turussa kaupunginvaltuutettuna aiemmin toiminut ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio tuntee hyvin raitiotiehankkeen, ja suhtautuu siihen kielteisesti. Turun pormestariksi pyrkivä kansanedustaja Vilhelm Junnila korostaa, että Turussa on painotettava tärkeämpien investointien toteutumista.
Vilhelm Junnila johti aikaisemmin Naantalin valtuustoa. Naantali on nyt velaton ja turvallinen. Hän on ensimmäistä kertaa ehdolla Turun kuntavaaleissa ja kertoo miksi.
Vantaan kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan maanantaina ratikan tarkistetun hankesuunnitelman ja rakentaminen alkaa heti. Hanketta kannattivat vihervasemmisto sekä puolet kokoomuksesta. Perussuomalaisten mielestä Vantaalla on edessään talouskurimus sekä itkua ja hammasten kiristystä.
Vantaalle kaavaillun kohutun raitiotiehankkeen kokonaiskustannusarvio on noussut nyt jopa 750 miljoonaan euroon. Vantaan kaupungin osuus tästä on noin 541 miljoonaa euroa, jonka kaupunki aikoo rahoittaa pääosin velanotolla. Tämä ei kuitenkaan huolestuta Vantaan demareita.
Tutkimuslaitos Iro Researchin tuoreen kyselyn mukaan vantaalaiset torjuvat Vantaalle kaavaillun raitiovaunuhankkeen. Kyselyyn vastanneista peräti 47 prosenttia ei halua ratikkaa rakennettavan lainkaan. Vastaajista 29 prosenttia haluaa, että se rakennetaan myöhemmin, kun kaupungin taloustilanne on parempi ja vaunujen hankinta on voitu kilpailuttaa uudelleen.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Vantaa on Suomen vieraskielisin kaupunki, jonka asukkaista lähes kolmannes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Luvut puhuvat puolestaan kaupungista, jossa työttömyys ja riippuvaisuus sosiaalituista ovat huippuluokkaa koko maan tasolla. Vantaa voi näyttää suunnan, johon Suomi on maahanmuuton myötä menossa - jos sitä ei selvästi rajoiteta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Tampereen kaupunki on ryhtynyt tekemään pummilla matkustajien unelmista totta. Tampereen joukkoliikenteen uusi ohjeistus sallii, kuinka liputtomat matkustajat voivat kärähdettyään jatkossa vain poistua ratikasta tai bussista omille teilleen ilman maksua tai henkilötietojen antamista.
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ei pidä Vladimir Putinin mielipuolisten liittolaisten neutralointia mitenkään huonona asiana. Hän kritisoi Facebook-kirjoituksessaan vasemmiston ja kokoomuksen ulkopoliittisen johdon surua ja "kansainvälinen oikeus" -mantraa, joka nykymuodossaan suojelee roistoja, jotka päivittäin tallovat länsimaisten arvojen ja normien päälle ja nauravat kansainväliselle oikeudelle.
Heka hallinnoi useiden miljardien eurojen arvoista asuntovarallisuutta, jota kuormittavat asumishäiriöt, vahingonteot ja luvaton jälleenvuokraus.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Lue lisää
Lue lisää
