
Perussuomalainen Helsinki asetti 18 uutta ehdokasta kuntavaaleihin
Perussuomalainen Helsinki ry ilmoitti 18 uuden ehdokkaan nimeämisestä.
Turun Perussuomalaisten hallitus on nimennyt kaksikymmentä uutta kuntavaaliehdokasta kevään 2025 kuntavaaleihin.
Nyt julkistettujen ehdokkaiden joukossa on niin uusia kiinnostavia nimiä kuin myös vanhempia, jo aiempaa vaalimenestystä saavuttaneita ja kuntapolitiikasta kokemusta keränneitä puolueaktiivejakin.
Uudet ehdokkaat ovat:
Henri Alakylä, talouspoliittinen asiantuntija
Ismo Arppe, timpuri
Petteri Bildo, putkimies
Pekka-Juhani Elomaa, merimies
Julius Englund, metsäenergian tuottaja, metsuri
Kasper Holtari, kuljetustyöntekijä, kirjailija
Ilpo Hynynen, eläkeläinen, kokemusasiantuntija (HUS)
Miina Kankaanranta, valtiotieteiden maisteri, koulutussuunnittelija
Sami Kesäläinen, tekninen päällikkö
Sami Kilkki, rakennusmies
Lauri Kinnunen, valmiuspäällikkö, mielenterveyshoitaja
Jari Kiviharju, taksinkuljettaja
Erkki Koskinen, palomies, pelastaja
Marjo Lammervo, eläkeläinen
Marko Paukku, lvi-suunnittelija
Petteri Peltomaa, toiminnanjohtaja
Teemu Pietiäinen, yrittäjä
Rami Ruohonen, kirvesmies, kotimaanliikenteen laivuri
Satu Taivassalo, sairaanhoitaja AMK
Jyrki Åland, autoilija
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Perussuomalainen Helsinki ry ilmoitti 18 uuden ehdokkaan nimeämisestä.

Tampereen Perussuomalaiset on nimennyt ensimmäiset 30 ehdokastaan kevään kuntavaaleihin.


Hämeenlinnan Perussuomalaiset nimesi ensimmäiset kuntavaaliehdokkaansa 8.9. järjestettyjen kuntavaalikutsuntojen yhteydessä.

Turun Perussuomalaisten hallitus on nimennyt kaksikymmentäviisi ensimmäistä perussuomalaista ehdokasta kevään 2025 kuntavaaleihin.
Viikon suosituimmat

Ylen puoluejohtajien torstai-illan tentissä vasemmistoliitto ja SDP ilmoittivat olevansa valmiita tavalla tai toisella koskemaan eläkkeisiin talouden sopeuttamiseksi. Perussuomalaisten Riikka Purra sen sijaan linjasi, että normaalin pitkän työuran tehneiden työeläkkeisiin ei pitäisi ensisijaisesti koskea, mutta maahanmuuttajien takuueläkkeisiin kohdistuu selvä tarve korjata epäkohtia.

Tisza-puolueen johtaja Péter Magyar nousi suuresta tuntemattomuudesta Euroopan politiikan polttopisteeseen kahdessa vuodessa. Tänään unkarilaiset äänestävät, onko Tiszasta Viktor Orbánin Fidesz-puolueen haastajaksi.

Helsingin yliopiston katsauksen mukaan seksuaalirikosten määrä on noussut ja korkeimmat tasot näkyvät Saharan eteläpuolisista maista kotoisin olevilla afrikkalaistaustaisilla sekä länsiaasialaistaustaisilla 18–29-vuotiailla miehillä.

Perussuomalaiset näkee, että samalla kun oppositiopuolueet syyttävät nykyhallitusta köyhyyden lisäämisestä, he unohtavat olleensa päätöksillään itse luomassa uutta köyhälistön luokkaa Suomeen.

Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen on äimistynyt suomalaisen median tuoreesta rimanalituksesta, jonka mukaan poliittisen kannan voi arvioida hiusvärin perusteella. Tynkkynen katsoo, että media on nyt onnistunut alittamaan riman tavalla, joka tuntuu jo parodialta.

Perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman totesi eduskunnan kyselytunnilla, että tämän päivän Suomessa leipäjonot täyttyvät ulkomaalaistaustaisista opiskelijoista, jotka on houkuteltu Suomeen täysin epärealistisilla odotuksilla. Kiitos tästä kuuluu täysin edelliselle hallitukselle, joka mahdollisti tämän opiskelijahuijauksen.

SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kutsuu valtion ruokakauppoja ’’harkinnan arvoiseksi ehdotukseksi’’.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on ehdottanut itärajan avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevien turvapaikanhakijoiden oikeus hakea turvapaikkaa ei vaarantuisi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen pitää yhdenvertaisuusvaltuutetun maahanmuuttoa koskevaa linjaa todellisuudesta irtautuneena.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun tuoreessa vuosikertomuksessa hallitusohjelman mukaiset maahanmuuttokiristykset – kuten nopeampi rajamenettely ja vastaanottorahan pienentäminen – esitetään suoraan “ulkomaalaisten asemaa heikentävinä muutoksina”. Sisäministeri Mari Rantanen nostaa esiin, miten virallisen raportin otsikoinnissa on vahvaa politikoinnin makua.

Ruotsalaisen kansanpuolueen poliittinen vaikutusvalta on selvästi suurempi kuin sen valtakunnallisesta kannatuksesta voisi päätellä. Suomenruotsalaiset valvovat etujaan paitsi eduskunnassa, myös säätiöiden, yhdistysten ja julkisesti rahoitettujen järjestöjen kautta.