
Perussuomalainen Helsinki asetti 18 uutta ehdokasta kuntavaaleihin
Perussuomalainen Helsinki ry ilmoitti 18 uuden ehdokkaan nimeämisestä.
Turun Perussuomalaisten hallitus on nimennyt kaksikymmentä uutta kuntavaaliehdokasta kevään 2025 kuntavaaleihin.
Nyt julkistettujen ehdokkaiden joukossa on niin uusia kiinnostavia nimiä kuin myös vanhempia, jo aiempaa vaalimenestystä saavuttaneita ja kuntapolitiikasta kokemusta keränneitä puolueaktiivejakin.
Uudet ehdokkaat ovat:
Henri Alakylä, talouspoliittinen asiantuntija
Ismo Arppe, timpuri
Petteri Bildo, putkimies
Pekka-Juhani Elomaa, merimies
Julius Englund, metsäenergian tuottaja, metsuri
Kasper Holtari, kuljetustyöntekijä, kirjailija
Ilpo Hynynen, eläkeläinen, kokemusasiantuntija (HUS)
Miina Kankaanranta, valtiotieteiden maisteri, koulutussuunnittelija
Sami Kesäläinen, tekninen päällikkö
Sami Kilkki, rakennusmies
Lauri Kinnunen, valmiuspäällikkö, mielenterveyshoitaja
Jari Kiviharju, taksinkuljettaja
Erkki Koskinen, palomies, pelastaja
Marjo Lammervo, eläkeläinen
Marko Paukku, lvi-suunnittelija
Petteri Peltomaa, toiminnanjohtaja
Teemu Pietiäinen, yrittäjä
Rami Ruohonen, kirvesmies, kotimaanliikenteen laivuri
Satu Taivassalo, sairaanhoitaja AMK
Jyrki Åland, autoilija
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalainen Helsinki ry ilmoitti 18 uuden ehdokkaan nimeämisestä.
Tampereen Perussuomalaiset on nimennyt ensimmäiset 30 ehdokastaan kevään kuntavaaleihin.
Hämeenlinnan Perussuomalaiset nimesi ensimmäiset kuntavaaliehdokkaansa 8.9. järjestettyjen kuntavaalikutsuntojen yhteydessä.
Turun Perussuomalaisten hallitus on nimennyt kaksikymmentäviisi ensimmäistä perussuomalaista ehdokasta kevään 2025 kuntavaaleihin.
Viikon suosituimmat
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.
Ammattiliittoon kuuluminen ei itsessään takaa turvaa työttömyyden varalta. Turvan takaa työttömyyskassan jäsenyys. Tämä ei ole selvää läheskään kaikille ammattiliittojen jäsenille.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.