
Tutkimus: vaaligallupit ovat jopa aiempaa tarkempia – keskimääräinen virhe on kaksi prosenttiyksikköä
Vastoin yleistä käsitystä puolueiden ja ehdokkaiden kannatusmittaukset ennustavat varsin hyvin vaalituloksia eri maissa. Mittausvirheet ovat vuosikymmenien varrella ennemminkin pienentyneet kuin suurentuneet, kävi ilmi Nature Human Behaviour -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta.
Mielipide- ja puoluekannatustutkimuksia tekevät yritykset joutuivat puolustuskannalle sekä Britannian vuoden 2015 parlamenttivaalien että Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaalien jälkeen. Alan katsottiin olevan kriisissä ja kannatusmittauksia pidettiin yleisesti entistä epäluotettavampina.
Suomessa kannatusmittaukset eivät tunnistaneet kokoomuksen nousua vuoden 2007 eduskuntavaalien alla. Perussuomalaisten eduskuntavaalijytkyt yllättivät tutkimuslaitokset molemmilla kerroilla – varsinkin kolme vuotta sitten oli vaalipäivän loppukiri paljon ennakoitua suurempi.
Huoli galluppien laadun heikkenemisestä ei ole perusteltu, raportoivat politiikan tutkijat Will Jennings ja Christopher Wlezien, jotka analysoivat yli 30 000 kannatustutkimusta 351 vaaleista 45 maassa vuosien 1942 ja 2017 välillä.
He huomasivat, että mittausvirheet ovat pysyneet enemmän tai vähemmän samansuuruisina vuosikymmenien ajan: tutkimukset ennustavat vaalituloksen keskimäärin kahdella prosenttiyksiköllä väärin. Itse asiassa mittauksien tarkkuus oli jopa hieman parantunut ajan mittaan, joskin tämä muutos ei ollut tilastollisesti merkitsevä.
Tutkijoiden mukaan gallupit eivät ole virheettömiä, ja jotkut yksittäiset mittaukset ovat menneet pahasti metsään. Tulokset kuitenkin osoittavat, että ei ole mitään näyttöä niiden väitteiden tueksi, joiden mukaan kannatusmittauksien luotettavuus olisi kriisissä.
Nyt julkaistu tutkimus ennemminkin viittaa siihen, että kannatusmittauksia tekevät yritykset ovat sopeutuneet hyvin kohtaamiinsa haasteisiin. Yksi tällainen haaste on ollut vastausprosentin lasku viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana.
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Jengipomon pidätys Turkissa enteilee huumemarkkinoiden uusjakoa Pohjolassa – valtatyhjiö täytetään tavalla tai toisella
Rikollispomon pidätys Turkissa johtaa valtatyhjiöön Pohjoismaiden ja ennen kaikkea Ruotsin huumekaupassa. Myös kilpailevan jengin johtaja on maanpaossa, joten järjestäytyneen rikollisuuden mannerlaatat ovat liikkeessä. Tyhjiöillä on tapana täyttyä, tavalla tai toisella.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.

Antikainen: Hovioikeus tuomitsi HS-toimittajat maanpetosrikoksesta – mutta kuinka paljon salaisuuksia ehti vuotaa?
Helsingin Sanomien toimittajien teot eivät jättäneet tulkinnanvaraa niiden vakavuuden suhteen, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kirjoittaa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää