Ulkoasiainvaliokunta: Suomen pitää toimia niin, ettemme joudu sotatoimien kohteeksi

Suomen tulee toimia niin, ettei se sotilaallisen konfliktin sattuessa joudu sotatoimien kohteeksi. Tähän tiivistyy eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan näkemys valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta.

– Keskeisenä tavoitteena on välttää joutumasta sotilaalliseen konfliktiin. Tähän on myös valiokunnan ollut helppo yhtyä, perussuomalaisten kansanedustaja Tom Packalén toteaa.

Packalénin mielestä mietintö on hyvin käytännönläheinen ja analyyttinen. Siinä ei spekuloida sellaisilla asioilla, joista ei tiedetä.

– Suomi tekee itsenäisenä maana itse omat turvallisuuspoliittiset ratkaisunsa. Tämä oli hyvä prosessi, Packalén kehui mietinnön syntyvaiheita.

Puolustuskykyä tarvitaan ympäristön myllerryksissä

Puolustusvoimien uskottava suorituskyky tukee osaltaan Suomen mahdollisuutta pysyä sotilaallisten konfliktien ulkopuolella. Suomen tulee harjoittaa aktiivista vakauspolitiikkaa sotilaallisten uhkien ennaltaehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Suomen pitää ylläpitää kansallista puolustuskykyä ja jatkaa sitä tukevaa puolustusyhteistyötä.

Tämä on tarpeellista, sillä Suomen ulkopoliittinen ympäristö muuttuu jatkuvasti ja Venäjä on toimillaan luonut kuvan arvaamattomasta toimijasta.

– Venäjän Ukrainan-politiikka on selvästi Etykin periaatteiden vastaista. Se herättää huolta, mihin Venäjä pyrkii. Se on arvaamatonta ja lisää osaltaan jännitystä, valiokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk.) sanoi tiedotustilaisuudessa.

Suomi on yhä sotilaallisesti liittoutumaton

Valiokunnan mietintö vastaa suunnilleen hallitusohjelman linjauksia. Vain vasemmistoliitto teki siihen poikkeavan esityksen, jossa se vaati sotilaallisen liittoutumattomuuden vahvempaa painotusta.

Mietinnössä sanotaan kuitenkin selvästi, että Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton maa. Suomi pitää samalla yllä mahdollisuutta Nato-jäsenyyden hakemiseen.

Selonteon mukaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämäärä on vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa, turvata itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, parantaa suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia ja ylläpitää yhteiskunnan toimivuutta. Selonteossa todetaan edelleen, että ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisenä tavoitteena on välttää joutumista sotilaalliseen konfliktiin.

– Valiokunta yhtyy tähän, valiokunnan mietinnössä todetaan.

Pohjana läntiset arvot

Valiokunnan mukaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka pohjautuu selkeisiin arvoihin, joita ovat mm. ihmisoikeudet, oikeusvaltioperiaate, demokratia, vapaus, suvaitsevaisuus ja tasa-arvo. Ne ovat suomalaisen yhteiskunnan perusarvoja, joita Suomen tulee edistää myös kansainvälisessä toiminnassaan, valiokunta toteaa ja arvioi niistä vallitsevan yhteiskunnassa laaja yhteisymmärrys yli vaalikausien.

– Perusarvojen painottamisen merkitys korostuu epävakaassa ja epävarmassa kansainvälisessä toimintaympäristössä, jossa niitä kyseenalaistetaan monissa niissäkin maissa, joiden katsotaan kuuluvan samaan demokraattisten maiden arvoyhteisöön kuin Suomi, valiokunta toteaa.

Tällä viitataan Unkariin ja Puolaan, joiden linjauksissa on nähty viime aikoina toivomisen varaa.

Suomen linja ei hetku

Ulkoasiainvaliokunta noudattaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme vankkumatonta linjaa, joka vakiintui kylmän sodan jäisinä vuosina.

– Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen toimintalinja ei ole altis suhdannevaihteluille. Suomi päättää itse turvallisuuspoliittisista ratkaisuistaan, valiokunta viitoitti.

Suomi nojaa kansainväliseen oikeuteen ja YK:n perusperiaatteisiin. EU:n jäsenenä Suomi ei voisi kuitenkaan olla ulkopuolinen, jos sen lähialueella tai muualla Euroopassa turvallisuus olisi uhattuna.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan selkeänä päämääränä on ehkäistä Suomen joutuminen sotilaallisen konfliktin osapuoleksi. Suomi pyrkii tähän ylläpitämällä yhteiskunnan kriisinsietokykyä ja puolustuksen uskottavuutta sekä jatkamalla monipuolisen turvallisuuspoliittisen yhteistyöverkoston kehittämistä.

Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja ylläpitää edelleen mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.