Euroopan parlamentti halusi selvittää onko Unkarissa todellinen vaara ihmisoikeuksien, eurooppalaisten arvojen ja oikeusvaltioperiaatteiden poljennalle. Parlamentti pyysi keskiviikkona EU:n aloittamaan artikla 7:n käyttämistä Unkaria vastaan. Unkari voisi menettää Eurooppa-neuvoston kokouksissa äänensä. EU aloitti vastaavat toimet Puolaa vastaan joulukuussa.
Vihreiden hollantilaismeppi Judith Sargentini teki Unkariin kolmen päivän tutkintamatkan, jossa hän selvitti muun muassa Unkarin ihmisoikeustilannetta. Unkarin hallinnon vastaanotto oli kuitenkin tyly, Politico-lehti kirjoittaa.
Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártó piti Sargentinin matkaa teatterina. Hänen mukaansa tutkintakomiteata ei kiinnosta faktat ja todellisuus.
– Uskon, että raportti on jo nyt valmis ja ilmeisesti Unkari tuomitaan raportissa poikkeuksellisen rajusti, Szijjártó kertoi televisiohaastattelussa.
Ulkoministeri arveli Euroopan parlamentin tehneen poliittisesti motivoituneen siirron, koska Unkari ei ole taipunut maahanmuuttajien jyvityssopimukseen.
Unkarin pääministeri Viktor Orbán torjui Euroopan parlamentin halut käynnistää EU:n kurinpitotoimet vieläkin suorasukaisemmin. Hän uskoi meppien olevan lahjottuja.
Unkarin hallituspuolue Fideszin meppi György Schöpflin uskoo artikla 7:n käytön olevan poliittisesti värittynyttä.
– Jos joku niin haluaa, niin yhtä jäsenmaata voidaan syyttää toimimisesta väärin. Tämän taakse masinoidaan vasemmistoblokki ja sitten voidaan sanoa menettelyjen olevan sopivia, Schöpflin perusteli Politicolle.
Sargentini kertoi, että hän ja Unkarin hallinto ymmärtää artikla 7:n menettelyn eri tavalla.
Hän aikoo esittää raporttinsa Unkarin tilanteesta tutkintakomitealle maaliskuussa. Myöhemmin loppuvuonna komitea äänestää Unkarin tilanteesta.
Sargentini kertoi, ettei hän halunnut vaikuttaa Unkarin keväisiin parlamenttivaaleihin ja raportin käsittely on siitä syystä lykätty tuonnemmaksi.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Ylen osaamisen, uudistumisen ja hyvinvoinnin päällikkö Elisa Venäläinen kommentoi nyt Suomen Uutisten esille nostamaa kohua, joka kytkeytyy Ylen työntekijöiden epäasialliseen käytökseen työterveyshuollossa.
Yhdysvallat on peruuttanut useiden Iranin hallintoon kytköksissä olevien iranilaisten oleskeluluvat. Kyseiset henkilöt olivat nauttineet länsimaisesta vapaudesta ja luksustavaroista, mutta silti kannattaneet Iranin islamistihallintoa ja iloinneet hyökkäyksistä amerikkalaisia sotilaita ja tukikohtia vastaan.
Perussuomalaiset esitti Oulussa hiilineutraalisuustavoitteen siirtoa vuodesta 2035 vuoteen 2050, jotta veronmaksajille ei koituisi tyyristä lisälaskua. Yksikään valtuutettu perussuomalaisten lisäksi ei hyväksynyt siirtoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu ihmettelee Oulun valtuutettujen tärkeysjärjestystä, etenkin kun samaiset puolueet aikovat kesäkuussa lakkauttaa jopa 17 lähikoulua tai kouluyksikköä rahanpuutteen takia.
Viranomaiset karkottavat Ruotsista laittomasti maassa oleskelevat yhä useammin pakkkokeinoja käyttäen. Vuonna 2025 Rikosseuraamuslaitoksen työntekijät saattoivat 2 300 henkilöä lentokoneeseen tai seurasivat lennolla mukana määräänpäähän. Määrä on kaksinkertaistunut parissa vuodessa.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltusen näkemyksen siitä, että itärajalla tulisi avata ylityspaikkoja turvapaikanhakijoille.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on esittänyt Iltalehden haastattelussa itärajan rajanylityspaikkojen avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevilla turvapaikanhakijoilla olisi mahdollisuus saada turvapaikka Suomesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että itäraja suljettiin Suomessa vuonna 2023 turvallisuussyistä. Jos yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto ei tässä maailmantilanteessa ole kiinnostunut Suomen kansallisesta turvallisuudesta, olisi Antikaisen mielestä parasta lakkauttaa koko virasto.
Perusuomalaisten Mika Merano jatkaa kanavillaan tuttua sarjaansa rälsseistä, jossa tarkastelussa on kolmannen sektorin poliittisia hillotolppia. Pääsiäispyhien aikaan käsittelyssä oli Kirkkopalvelut ry, joka vastaanottaa miljoonia veronmaksajilta, vaikka pyörittää jo isoa bisnestä omilla tuloillaan. Yhdistyksellä on vahva kytky kokoomukseen.
Tanskan tuore vaalitulos vahvistaa, että sosiaalidemokraatit menettävät otettaan perinteisistä kannattajistaan Pohjoismaissa. Vielä Suomessa SDP sinnittelee toistaiseksi gallup-kärjessä.
Valtiovarainministeri Riikka Purra katsoo, että kokonaisvaltainen keskustelu valtiontalouden tilasta on pitkälti jumissa, koska perustavanlaatuisen priorisointiajattelun sijaan julkinen debatti pitkälti pyörii yksittäisissä kiihottavissa julkisen talouden leikkauksissa.
Datakeskuspelikirja todistaa, ettei konsulttien fiktio muutu mainostoimistossakaan faktaksi. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy tilasi viestintäsuunnitelman ”Datakeskus- ja sähköintensiivisten investointien viestintä- ja toimintapelikirja”, ja yritys toteutti sen osana EU:n osarahoittamaa EAKR-hanketta, jonka tavoitteena on houkutella investointeja Etelä-Savoon. Pelikirjan ulkoasusta vastasi mainostoimisto Avidly, ja välittävänä viranomaisena toimi Etelä-Savon maakuntaliitto.
