Eduskunnassa käsiteltiin torstaina Jussi Halla-ahon (ps)  sekä muiden perussuomalaisten jättämää lakialoitetta ulkomaalaislain muuttamisesta. Aloitteessa korostettiin, että ulkomaalaisen rikollisen etu ja ihmisoikeudet asetetaan usein kansallisen edun ja uhrien ihmisoikeuksien edelle. Keskustelussa käytettiin runsaasti puheenvuoroja.

Halla-aho mainitsi esimerkkinä vietnamilaissyntyisen mieshenkilön, joka ampui yhden henkilön kuoliaaksi ja haavoitti toista helsinkiläisessä yökerhossa. Mies oli aikanaan tullut maahamme pakolaisena. Toistuvien ja vakavien rikosten vuoksi maahanmuuttovirasto oli tehnyt hänestä karkotuspäätöksen jo vuonna 2000. Hallinto-oikeus oli kuitenkin kumonnut tämän päätöksen inhimillisiin syihin vedoten, minkä jälkeen mies oli jatkanut rikollista elämäntapaansa.Maahanmuuttovirasto teki vuonna 2009 uuden karkotuspäätöksen, jonka hallinto-oikeuskin suostui siunaamaan. Karkotusta ei kuitenkaan voitu panna täytäntöön, koska Vietnam ei halunnut ottaa miestä vastaan.

– Miksi olisikaan halunnut? Niinpä miehelle myönnettiin tilapäinen oleskelulupa ja hänet laskettiin taas vapaalle jalalle, Halla-aho kommentoi.

Ulkomaalaisella ei ole subjektiivista oikeutta asua Suomessa. Maahanmuutto on nähtävä sopimuksena tulijan ja vastaanottavan yhteiskunnan välillä. Erityisesti tämä asetelma korostuu, kun tulija hakee Suomesta turvaa. Kukaan ei ole täydellinen, eikä yksittäisistä hairahduksista tule koitua kohtuuttomia seurauksia, mutta taparikolliseksi ei päädytä vahingossa. Jos tulija osoittaa toiminnallaan avointa halveksuntaa sitä yhteisöä kohtaa, joka on tarjonnut hänelle mahdollisuuden tai turvapaikan, hän ei voi kohtuudella edellyttää, että yhteisö loputtomasti sietäisi sitä, Halla-aho jatkoi.

Edustaja Jussi Niinistö (ps) korosti puheenvuorossaan, ettei yökerhoampuja ollut yksittäistapaus. Suomessa on hänen mukaansa kymmeniä karkotuspäätöksen saaneita ulkomaalaisia, joita heidän kotimaansa ei suostu ottamaan vastaan. Tämä osoittaa, että edustaja Halla-ahon lakialoite ei perustu vain yhteen yksittäistapaukseen vaan ongelma on todellinen.

Olli Immonen (ps) puolestaan kommentoi, että löperöä karkotuspolitiikkaa käyttävät myös hyväkseen niin sanotut ihmisoikeusjärjestöt ja -aktivistit, jotka valitustehtailun ja sentimentaalisten nyyhkytarinoiden tuomisella julkisuuteen pyrkivät viimeiseen asti estämään paatuneimmankin ulkomaalaisen rikollisen poistamisen maastamme.

Kokoomuksen kansanedustaja Markku Mäntymaa epäili lakialoitteen toimivuutta mutta totesi kuitenkin, että Suomen edun mukaista saada rikoksentekijät karkotettua Suomesta, ja vaatii paljon kansainvälistä sopimista eri maiden kesken, jotta lainvoiman saaneet karkotuspäätökset voidaan panna täytäntöön.

– Me täällä Suomessa ja myös muualla Euroopassa elämme jossain määrin omassa maailmassamme, ikään kuin kuplassa, jossa ihmiset saavat lähes noin vain mennä ja tulla minne haluavat ja milloin haluavat. Hyvin suuressa osassa maailmaa näin ei todellakaan ole, vaan me suomalaisetkin hyvin tiedämme, että kun lähdemme Euroopan ulkopuolelle, se ei käykään noin vain, edustaja Maria Lohela (ps) puolestaan korosti.

Vesa-Matti Saarakkala (ps) kannatti lakialoitetta.

– Vakavista ja toistuvista rikoksista tuomitun tai muille vakavaa vaaraa aiheuttavan ulkomaalaisen tekojen seurauksena on ulkomaalaislain mukaan vain mahdollinen karkotus. Tämä ei ole oikeusjärjestelmämme yleisen hyväksyttävyyden kannalta oikea asiaintila. Vaaraa aiheuttavat ja jatkuvia rikoksia tekevät ulkomaalaiset on saatava pois maasta välittömästi. Tämä on jokaisen tolkkua omaavan suomalaisen mielipide, ja päättäjien on tässä seurattava kansan vilpitöntä tahtoa, Sarakkala totesi.

Myös perussuomalaisten varapuheenjohtaja Juho Eerola käytti puheenvuoron. Hänen mukaansa Suomeen tulee turvapaikanhakijoita maista, joille Suomi maksaa kehitysapua.

– Suomi on ottanut vastaan myös kiintiöpakolaisia näistä samoista maista. Nämäkin henkilöt ovat silloin tällöin joissakin tapauksissa syyllistyneet rikoksiin, joista nykyisenkin lain mukaan voisi seurata karkotus, mutta lähtömaa ei suostu ottamaan rosvojaan kotiin. Kyllä mielestäni Suomi aivan puhtaalla omallatunnolla voisi kiristää, olla antamatta kehitysapua tämän kaltaisissa tapauksissa. Edustaja Mäntymaalle vinkiksi, että tällä metodilla Vietnam varmasti olisi ottanut oman pyssymiehensä takaisin Vietnamiin, Eerola vaati.

Hanna Mäntylä (ps) kannatti Jussi Niinistö kommenttia Suomen liberaalista linjasta rikollisuuteen, ja totesi, että rangaistukset ovat aivan liian usein suorastaan naurettavia.

– Tässä onkin paljon korjattavaa. Erityisesti seksuaalirikokset sekä lapsiin kohdistuneet hyväksikäyttötapaukset vaativat ehdottomasti rangaistusasteikon pikaista korjaamista ja tiukennuksia. Näkisin, että näihin rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten paikka ei todellakaan ole suomalaisessa yhteiskunnassa, Mäntylä huomautti.

Sosiaalidemokraattien entinen sisäasiainministeri Kari Rajamäki – kärkäs turvapaikkashoppailun vastustaja aikoinaan – kritisoi rajusti perussuomalaisten lakialoitetta.

– Täytyi tulla kyllä tänne pönttöön saakka kommentoimaan muutamalla sanalla tätä Suomen Sisun eduskuntaryhmän lakialoitetta. On tietysti ensinnäkin kyllä sanottava, että tämä tulokulma on kyllä todella raju: monikulttuurisuus = monirikollisuus, monta muuta uskomatonta pelkistystä. Minua aikoinaan sisäministerinä pidettiin liian kovan linjan sisäministerinä, ja monia ongelmia toki toin esille täällä, mutta ei tätä kokonaisuutta voida käsitellä kyllä ihan näin yksoikoisesti, Rajamäki kommentoi tuohtuneena.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner kritisoi Kataisen johtaman hallituksen lepsua kriminaalipoliittista linjaa.

– Täytyy vain toivoa, että seuraavalla hallituskaudella saamme suomalaista kriminaalipolitiikkaa käännettyä kohti oikeudenmukaisempaa suuntaa, jossa rikollisesta teosta on aina seuraamuksena rangaistus, joka kansalaisten enemmistön mielestä on oikeudenmukainen ja kohtuullinen. Samoin rikoksen uhrin asemaa tulisi parantaa huomattavasti nykyisestään, Ruohonen-Lerner vaati.

Myös Ritva Elomaa (ps) kannatti aloitetta. Hänen mukaansa vankilapäivä on hyvin kallista yhteiskunnalle, ja uusintarikosten ennaltaehkäisy olisi todella tärkeää.

Video eduskunnassa pidetyistä puheenvuoroista (Youtube):

Teksti ja kuva: Matias Turkkila