

SU
”Vahvin mahdollinen viesti on nyt lähetetty siitä, ettei EU:n liittovaltiokehitystä tule jatkaa vastoin kansalaisten tahtoa”
Jyrki Karvisen kokoamaan Järistyksiä Euroopan unionissa –kirjaan on koottu asiantuntijoiden näkemyksiä rajujen muutosten kourissa sinnittelevästä EU:sta. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho on yksi viidestätoista kirjoittajasta. Terho arvioi omassa osuudessaan EU:n uudistamisen mahdollisuuksia Britannian EU-eron jälkeisessä maailmassa.
Terho arvioi integraation olleen EU-uskovaisille niin tärkeä tavoite, että unionin toimivuus jäi taka-alalle. Ellei muita perusteluja liittovaltiokehtyksen edistämiseksi keksitty, vedottiin siihen että integraatio on arvokasta rauhantyötä.
– Yhdentyminen vietiin nopeammin ja pitemmälle kuin merkittävä osa kansalaista toivoi. Saksa ja Ranska – joissa sotien traumat olivat suurimmat – näyttivät yhdentymisen vetureina mallia muulle Euroopalle, joka seurasi yllättävän tottelevaisesti perässä. Vain vahvalla historiallisella itsetunnolla varustettu Iso-Britannia uskalsi koko jäsenyytensä ajan rettelöidä yhdentymisen vetureiden kanssa, Terho kirjoittaa.
Kansalaismielipiteen väheksyntä sai Terhon mukaan EU:ssa huippunsa, kun perustuslaki eli Lissabonin sopimus runnottiin viime vuosikymmenellä läpi vastoin kansanäänestysten tuloksia.
– Epädemokraattisesta ja järjettömästä päätöksenteosta syntyi kuitenkin ajan oloon ongelmia, joita ei voitu ohittaa vain poliittisen vastustajan leimaamisella. EU:n nykyisen kriisin aiheuttaneet keskeisimmät virheet liittyivät kaikki juuri idealistiseen yhdentymiseen.
– Kaikkein näkyvin idealismin aiheuttama ongelma on kuitenkin ollut yhteisvaluutta euro, jonka ongelmia on vaikeinta myöskin piilottaa kansalaisilta. Vasta nimenomaan eurokriisi on murtanut EU:ta ympäröineen melkeinpä uskonnollisen ylistävän retoriikan, kun kritiikin tarve on tullut ilmeiseksi hartaimmillekin EU:n kannattajille.
Reformi vai exit?
Kritiikki kasvoi vuosien varrella. EU-kriitikot järjestäytyivät jäsenmaissa poliittisesti, ja he valitsivat tavoitteekseen jommankumman kahdesta perusratkaisusta: reformin tai exitin. Reformi tarkoittaa EU:n uudistamista, exit unionista irroittautumista.
Exit-linjaa edustaville EU näyttäytyy yksiselitteisesti epäonnistuneena, ellei jo alkujaankin pahana hankkeena.
– Vaikka exit-linjalaiset eivät EU-intituutioiden puitteissa välttämättä teekään mainittavasti töitä, tämä ei tarkoita sitä, että he olisivat laiskoja. Oman tavoitteensa eteen he työskentelevät hyvinkin ahkerasti, mutta työ keskittyy kotimaahan, jossa kierretään puhumassa kansalaistilaisuuksissa, järjestetään tupailtoja ja ylipäänsä pyritään kaikin tavoin tuomaan julki unionin kelvottomuus ja siitä eroamisen edut.
– Esimerkiksi brittien Nigel Faragelle irvailtiin europarlamentissa, ettei hän ollut juuri koskaan edes käynyt valiokunnassaan. Silti tiedän, että hänen kalenterinsa oli täynnä useiden kuukausien päähän eteenpäin ja että hän työskenteli äärimmäisen ahkerasti puolueensa tavoitteen eteen, jonka he nyt ovat saavuttaneet.
Reformilinjaa edustavien EU-kritiikki on sovittelevampaa. Lähtökohtana on, että EU voidaan vielä uudistaa kelvolliseksi. Reformistien mielestä EU:lta tulee vaatia ennen kaikkea toimivuutta, toteen näytettyä hyödyllisyyttä, kevyttä hallintoa ja sääntelyä sekä kansanvaltaisuutta.
Terho muistuttaa, että Perussuomalaisen puolueen virallinen linja on aina ollut reformistisen kritiikin puolella, joskin jäsenistöstä löytyy myös eron kannattajia.
Yhteisvastuulle ”ei”
EU:n tulisikin Terhon mukaan olla perusluonteeltaan kauppaliitto.
– Unionin ei lähtökohtaisesti tule sisältää minkäänlaista verovarojen tasausta jäsenmaiden kesken. Unionin luonteeseen ei kuulu yhteisvastuu kuin luonnonkatastrofien ja muiden jäsenmaista riippumattomien onnettomuuksien sattuessa. Erityisesti Euroopan unionin on kunnioitettava kansanvaltaa huomattavasti nykyistä enemmän. Kansallisia tai yksityisiä asioita ei tule säädellä lainkaan.
Lue Sampo Terhon ajatuksia mahdollisesta Suomen EU-kansanäänestyksestä täältä >
Matias Turkkila
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Mitä ihmettä? Ilta-Sanomat söhelsi arkivapaita koskevan uutisensa, ja pian ministerille toivotettiin kuolemaa

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Yleisradio starttasi pride-aktivismin – ja samalla politikoi murrosikää lykkäävien, kyseenalaisten hormonihoitojen aloittamista lapsille ja nuorille
Yleisradion Pride-myötäily näyttäytyy ongelmallisena, koska Yle on julkinen organisaatio, jonka toiminnan kulujen maksamiseen osallistuvat myös ne kansalaiset, jotka eivät koe omakseen Pride-liikkeen poliittisia hankkeita esimerkiksi alaikäisten hormonihoidoista tai ”kolmannesta sukupuolesta”.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Professori: Jaettu inho länttä kohtaan yhdistää woke-liikkeen ja islamistit
Professori Gad Saad analysoi Bulletin-julkaisulle antamassaan haastattelussa pian julkaistavan kirjansa "Suicidal Empathy" aiheita sekä yhteiskunnan irrationaalisia eli loogisen ajattelun vastaisia uskomuksia niin sanottujen ”loisideoiden” kautta. Hän kritisoi voimakkaasti woke-ideologiaa, Greta Thunbergin asemaa länsimaisessa yhteiskunnassa sekä vasemmistolaisten ja islamistien liittoutumista.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.