Suomen talous kasvaa yhä hitaasti, mutta tuore kilpailukykysopimus antaa toiveita paremmasta tulevaisuudesta pidemmällä aikavälillä. Näin arvioi valtionvarainministeriö torstaina julkaisemassaan taloudellisessa katsauksessa.
Katsauksen mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna 1,1 prosenttia ja seuraavien kahden vuoden aikana kasvu noin prosentin.
Kasvu ei riitä nostamaan julkista taloutta
Kasvun hitauden vuoksi velkaantuminen jatkuu säästöistä huolimatta. Julkinen talous pysyy alijäämisenä vuosikymmenen loppuun saakka. Talouden hidas kasvu ei tuota tarpeeksi verotuloja rahoittamaan julkisia menoja, kun väestön ikääntyminen kasvattaa menoja samaan aikaan.
Suomen vienti ei ole lähtenyt vielä vetämään toisin kuin Ruotsin, joka nousi kuopasta meitä aiemmin. Ero johtuu Suomen erilaisesta tuotannon rakenteesta.
Viennin ennustetaan kuitenkin kääntyvän maltilliseen nousuun vientimaiden kohtuullisen talouskasvun ja hintakilpailukyvyn parantumisen vuoksi.
Kotimarkkinat vetävät, rakennusala vauhdissa
Taloudesta löytyy kuitenkin myös myönteisiä merkkejä. Taloutta vetää kotimarkkinoiden hyvä kysyntä. Investoinnit kasvavat varsinkin metsäteollisuudessa, huippuna Äänekosken biotuotetehtaan miljardi-investointi. Rakennusala kasvaa kaikkein reippaimmin, vaikka ylikuumenemisesta ei näy merkkejä.
Työttömyys kääntyy laskuun. Viime vuonna se oli 9,4 prosenttia, tänä vuonna se laskee 9 prosenttiin, ensi vuonna 8,8:aan ja vuoden 2018 tasoksi arvioidaan 8,5 prosenttia.
– Elämme erilaista aikaa: ennen tarvittiin 2,5 prosentin talouskasvu, jotta työttömyys alenisi. Nyt se alenee jo yhden prosentin talouskasvulla. Kuinka pitkälle työttömyys voi alentua tällä talouskasvulla, jää nähtäväksi, VM:n kansantalousosaston osastopäällikkö Markus Sovala aprikoi uutta tilannetta.
Pitäisi löytää kasvua, joka auttaa julkista taloutta
Kuinka pitkään loivan kasvun pitäisi sitten jatkua tai kuinka kovaksi kasvun pitäisi nousta, jotta talouskasvu riittäisi ratkomaan julkisen talouden ongelmia?
Finanssineuvos Mikko Spolander vastasi Suomen Uutisille, ettei tähän ole oikein täsmällistä vastausta. Perinteisesti on laskettu, että jos BKT kasvaa prosentin, julkinen talous kasvaa puoli prosenttia. Asia ei ole kuitenkaan aivan yksinkertainen. Tehokkaampaa olisi, jos työllisyys kasvaisi. Ongelma onkin, mistä saadaan sellaista talouskasvua, joka kohottaa julkista taloutta, Spolander puntaroi.
Työllisyyden kasvaminen matalan kasvun oloissa johtuu siitä, että työpaikkoja syntyy palvelualoille, jotka ovat työvoimavaltaisia ja joilla työpaikkoja syntyy paljon pienemmällä liikevaihdolla kuin teollisuudessa.
Talouskasvua ja tuottavuutta heikentää kymmenen vuoden takaisiin lukuihin verrattuna elektroniikkateollisuuden eli Nokia-efektin poistuminen, joka nosti tuottavuutta 6-8 prosenttia vuodessa.
Inflaatio olisi negatiivinen ilman hallituksen toimia
Hintojen noususta ei ole lähiaikoina huolta. Ilman hallituksen joitakin toimia inflaatio olisi negatiivinen. Silloin pitäisi miettiä, olemmeko siirtyneet deflaatioon.
Korot ovat jo miinuksella, mutta VM arvioi tilanteen palautuvan lähemmäs normaalia melko pian.
Vaikka maailmantalous näyttää hiipuvan, voi se tuottaa myös myönteisiä yllätyksiä: talous voikin ruveta kasvamaan joissakin vientimaissa, mikä vetäisi meitä ylös ennakoitua nopeammin.
Öljyn halpuus yhtäältä auttaa Suomen taloutta, mutta toisaalta se estää Venäjän toipumista. Jos öljy kallistuu, Venäjä toipuu ja se vetäisi Suomen idänkaupan uuteen nousuun.
Kiky-sopimus tuo voittoja lähivuosina
Suurimmat odotukset kohdistuvat kiky-sopimukseen. Se parantaa Suomen teollisuuden kilpailukykyä suurimpiin kilpailijamaihin eli Ruotsiin ja Saksaan verrattuna reippaasti. Yritysten sotu-menot pienenivät 7 prosenttia, mikä on merkittävä säästö.
Kiky-sopimus parantaa Suomen talouskasvua ja työllisyyttä pidemmällä aikavälillä voitettujen tarjouskilpailujen ja suurten tilausten muodossa.
Voittoihin ja talouskasvuun on syytäkin, sillä Suomi on poikkeuksellinen euromaa siinä, että velkaantumisasteemme vielä kasvaa, kun muissa euromaissa se laskee kriisimaat mukaan lukien.
Veli-Pekka Leskelä